the Blog

Yliopistokeskustelun pelot ja valheet

tiistai, 15.04.2008 klo 21:28/ Antti Hautamäki

Innovaatioyliopistoa koskeva keskustelu liikahti huomattavasti eteenpäin professori Martti Mäntylän "jälkipelissä" Hesarissa 13.4. Hän yhdisti yliopistojen kehittämisen niiden kytkeytymiseen innovaatioiden ekosysteemeihin.  Huippuyliopistot ovat kaikkialla maailmassa monin tavoin verkottuneet ekosysteemiin, joissa ne toimivat. Yliopiston ja ekosysteemin muiden toimijoiden kuten yritysten, järjestöjen ja hallinnon organisaatioiden välillä vallitsee monenlaista "vaihtoa": ihmisten, ideoiden, tietojen vaihtoa.  

Ennen kaikkea yliopisto tuottaa tutkimukseen perustuvaa uutta tietoa, jota yritykset käyttävät innovaatiotoiminnassaan. Mutta vaihto menee toiseenkin suuntaan, koska yliopistot saavat käyttöönsä myös yrityksissä luotua tietoa kuten tietoa markkinoista, tuotteista, prosesseista, johtamisesta, organisaatioista ja uuden tekniikan kehittämisestä ja soveltamisesta. Tiedon liikuttajia ovat ennen kaikkea ihmiset, jotka siirtyvät yliopistoista työelämään ja jotka ovat yhteydessä yliopistoihin. Yhteydet ovat joskus muodollisia perustuen esimerkiksi tutkimussopimuksiin yritysten ja yliopiston välillä. Mutta usein yhteydet ovat epämuodollisia. Voidaan puhua tietämysyhteisöistä, jotka rakentuvat asiantuntijoiden välisistä, epämuodollisista verkostoista.   

Ekosysteemi kykenee nopeasti luomaan uutta tietoa ja soveltamaan sitä. Siksi juuri ekosysteemit ovat nykyaikaisen innovaatiotoiminnan kannalta keskeisiä ympäristöjä. Tässä suhteessa on päättäväisesti irtauduttava "kansallisen innovaatiojärjestelmän" käsitteestä.  Nyt tarvitaan uutta modernia innovaatiovetoista aluekehitystä, joka tähtää paikallisten, mutta globaalisti verkottuneiden ekosysteemien rakentamiseen.   

Toivon että Mäntylän tasapainoinen ja perusteltu mielipide vähentää pelkotiloja, joita osalla ylipistoväkeä näyttää olevan koko yliopistouudistusta kohtaan. Kirjaan lopuksi eräitä tavanomaisia pelkotiloja, jotka ovat osaksi oikeita mutta perustuvat suurelta osin väärinkäsityksiin ja "salaliittoteoriaan".  

Säätiömalli on silkkaa yksityistämistä ja tekee yliopistot riippuviksi elinkeinoelämästä: väärin - kaikki yliopistot ovat Suomessa riippuvaisia valtion antamasta perusrahoituksesta ja valtion pääomittamisesta, ei tämä ole varsinaista yksityistämistä.  

Säätiömallissa yritykset johtavat yliopistoa elinkeinoelämän hyötynäkökohdista: väärin - vaikka rahoittajat saavatkin nimetä edustajat yliopiston hallitukseen, valtio tulee olemaan päärahoittaja ja nimittää enemmistön hallituksen jäsenistä.  

Humanistiset aineet jyrätään yliopistouudistuksessa: väärin - niiden kehittäminen ja rahoitus jatkuu kuten ennenkin, resursseja saadaan jopa lisää.  

Vain säätiömuotoisen yliopistot saavat valtiolta pääomia: väärin - talouspoliittisen ministerivaliokunnan äskeisen päätöksen mukaan myös julkisoikeudelliset yliopistot tulevat saamaan pääomitusta ja jopa ilman yksityistä pääomistusta.   

Innovaatioyliopiston rahoitus on poissa muilta yliopistoilta: väärin - kyseessä on lisärahoitus joka suunnataan innovaatioyliopistolle, muut yliopistot saavat nekin lisää tosin yhteensä vain saman verran kuin innovaatioyliopisto (100 miljoonaa euroa). On selvää että maan tasapainoisen kehittämisen kannalta koko yliopistojärjestelmää on kehitettävä ja siksi tarvitaan lisää resursseja.

 

Valtiolla ei ole rahaa yliopistolaitoksen laajaan kehittämiseen: väärin - valtiolla on miljardien arvosta osakkeita yhtiöissä, joihin ei liitty strategisia omistajaintressejä. Myymällä näiden ns. osakkuusyhtiöiden osakkeita saadaan nopeasti huomattavia resursseja: Tämä olisi kauaskantoista politiikkaa, jolla rakennettaisiin menestyvää Suomea.  

Innovaatioyliopisto ei ole oikea yliopisto: väärin - innovaatioyliopisto harjoittaa tieteellistä perustutkimusta useilla aloilla, mutta suuntaa sitä elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta tärkeille alueille. Tässä yhtyy sivistys ja hyöty. Tietysti tiedepohja on kapeampi kuin laaja-alaisissa sivistysyliopistoissa.   

Sivistysyliopisto ei saa ajatella hyötyä: väärin - monet perustutkimuksen alueet, mukaan lukien yhteiskuntatieteet ja humanistiset ovat hyvin tärkeitä koko yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta. Niiden rahoitusta tulee perustella paitsi uuden tieteellisen tiedon tuottamisella takia myös niiden yhteiskunnallisen ja taloudellisen merkityksen kannalta.   

Suomessa voi olla vain 0-2 huippuyliopistoa: väärin - Suomessa on metropolialueen ulkopuolella korkeatasoista, maailmanluokan tutkimusta useissa yliopistoissa. Olen ehdottanut 4-5 korkeatasoisen tutkimusyliopiston muodostamista Suomeen.   

Innovaatioyliopisto jyrää taiteen: väärin - TAIKissa tapahtuva opetus ja tutkimus tulee kaikilta osiltaan jatkumaan ja jopa lisääntymään; samalla on muistettava että taideteollinen korkeakoulu ei ole tarkoitettukaan varsinaiseksi taidekorkeakouluksi, sen missiona on tukea elinkeinoelämän kilpailukykyä panostamalla taideteollisuuteen, muotoiluun, graafiseen suunnitteluun jne.  

On valitettavaa, että monet professorin titteliä käyttävät sortuvat levittämään näitä väärinkäsityksiä ja jopa uskovat niihin.

 

Palaute: antti@sustainableinnovation.fi


(c) 2007-2011 sustainableinnovation.fi | kestavainnovaatio.fi