the Blog

Uusi kansallinen innovaatiostrategia haaste kaikille toimijoille

torstai, 12.06.2008 klo 11:08/ Antti Hautamäki

Innovaatiotoiminta ja sen perustana oleva osaaminen ovat keskeisiä menestystekijöitä globaalissa taloudessa niin yrityksille, alueille kuin kansakunnillekin. Viime vuosina eri maissa on laadittu innovaatiostrategioita. Sitran innovaatio-ohjelmassa laadittiin vuonna 2005 kansallisen tason strategia Suomi Innovaatiotoiminnan kärkimaaksi. Strategian prosessissa oli mukana keskeisiä asiantuntijoita ja vaikuttajia. Monet tuon strategian ehdotukset ovat toteutuneet, ehkä keskeisenä strategisen huippuosaamisen keskittyminen perustaminen.  

Uusi kansallinen innovaatiostrategia on juuri valmistunut ja se on luovutettu työ- ja elinkeinoministeriölle. Strategian laatimisesta vastasi korkeatasoinen ohjausryhmä ja taustatyötä tehtiin mm. useissa temaattisissa työpajoissa. Strategiassa tunnistetaan neljä keskeistä muutoksen ajuria, jotka ovat globalisaatio, kestävä kehitys, uudet teknologiat ja väestön ikääntyminen.

Strategisiksi tavoitteiksi on asetettu innovaatioperustainen tuottavuuskehitys ja innovaatiotoiminnan edelläkävijyys. Vaikka hyvinvointi ei olekaan otsaketasolla esillä, niin strategiassa kuitenkin todetaan, että tavoitetilassa taloudellinen kasvu yhdistyy ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin. Tämän periaatteeseen on todella kiinnitettävä huomiota strategiaa toteutettaessa. 

Strategian ehkä kiinnostavin piirre on tehdyissä strategisissa perusvalinnoissa. Nämä perusvalinnat, innovaatiotoiminnan tarkastelulinssit, ovat  

Rajaton maailma

Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys

Innovatiiviset yksilöt ja yhteisöt

Systeemisyys 

Näissä perusvalinnoissa kiteytyvät monet viime aikojen keskeiset havainnot innovaatiotoiminnan muuttuneesta luonteesta. Strategian toimenpiteet on ryhmitelty näiden perusvalintojen mukaan.  

Rajaton maailma avaa näkökulman arvoverkostojen globaaliin levittäytymiseen kaikkialle maailmaan. Suomen elinkeinoelämän ja sen innovaatioympäristön tulisi toimia täysin globaalisti ja löytää paikkansa kanainvälisessä työnjaossa. Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys siirtää innovaatiotoiminnan painopisteen teknologiasta lisäarvon tuottamiseen asiakkaille. Innovaatio on uusi hyödyllinen asia, joka on implementoitu eli todellisessa käytössä.  

Innovaatioita tekevät ihmiset verkostoissa. Näin voisi tiivistää ajatuksen yksilöiden ja yhteisöjen merkityksestä innovaatiotoiminnassa. Tarvitaan luovia ja omaperäisiä yksilöitä, mutta myös syvällistä yhteistyötä tiimeissä ja verkostoissa. Merkittävä osa innovaatioista syntyy tietoverkostoissa toimivissa virtuaalisissa yhteisöissä (Linux). 

Systeemisyys liittyy siihen, että ilmiöt muodostavat järjestelmiä, joissa "kaikki  vaikuttaa kaikkeen". Yksittäinen parannus tai keksintö ei useinkaan johda toivottuun lopputulokseen. Parhaat innovaatiot toimivat rinnakkain ja toisiaan tukien. Systeemisyys toteutuu parhaiten luomalla uusia vuorovaikutuksen tapoja hallinnollisen ohjaukset (lainsäädäntö yms.)  ja perustoimijoiden välille.Tarvitaan top down ja bottom up muutosten yhdistämistä. Osa-optimoinnin aika on ohi.

Strategiassa on nostettu etualalle kymmenen tärkeintä toimenpidekokonaisuutta. Haluan tuoda tässä niistä esiin kolme. Strategiassa esitetään valtionhallinnon konserniohjauksen uudistamista systeemisten uudistusten edelläkävijäksi. Tähän liittyy talous- ja innovaatiopoliittisen ministerivaliokunnan muodostaminen, hallitusohjelman kehittäminen systeemisyyttä edistävään suuntaan ja tutkimus- ja innovaationeuvoston perustaminen. Tämä linjaus korostaa strategista johtajuutta valtionhallinnossa.  

Strategian toinen toimenpidekokonaisuus on alueellisten osaamisen keskittymien muodostaminen. Tässä on ytimenä alueellisten innovaatiokeskittymien luominen mm. sovittamalla yhteen erilaiset innovaatiotoiminnan keskittymille tarkoitetut rahoitusohjelmat. Tällä linjauksella luodaan perusta modernille innovaatiotoimintaan tukeutuvalle aluekehitykselle.  

Kolmantena toimenpidekokonaisuutena mainitsen suomalaisen johtamiskoulutuksen kehittäminen maailmanluokkaan. Maassamme on suuri tarve visionääriselle muutosjohtajuudelle. Muutokset merkitsevät aina kriisiä ja mahdollisuutta. Kriiseihin ajautumisen sijaan pitäisi kyetä hallittuun transformaatioon - niin yrityksissä kuin julkisessa hallinnossakin. Muutosjohtajuuteen liittyy myös kyky uudistaa johtamistapoja innovatiivisesti. 

Strategiat ovat innovaatioiden kaltaisia siinä mielessä, että ne ovat hyödyllisiä vain käyttöön otettuina. Nykyaikainen tapa toteuttaa strategioita on rakentaa kumppanuuksia, toimia verkostoissa ja luoda yhteistä tahtotilaa. Kansallisessa innovaatiostrategiassa todetaankin että vastuu toimeenpanosta on kaikilla innovaatiopolitiikan toteuttajilla. Nyt tarvitaan laaja keskustelua ja eri tahoilta tulevia aloitteita innovaatiostrategian jalkauttamiseksi. Itse toivon, että kestävän kehityksen näkökulma pidetään mielessä kaikissa toiminpiteissä. 

palaute: antti@sustainableinnovation.fi   

 


(c) 2007-2011 sustainableinnovation.fi | kestavainnovaatio.fi