the Blog

Innovaatioyhteiskunnassa ihminen on tärkeä

torstai, 23.10.2008 klo 21:39/ Antti Hautamäki

Tärkeässä puheenvuorossaan ”Innovaatioyhteiskunnassa ihminen unohtuu” Helsingin sanomien yleisönosastossa  Juha Haataja kysyy onko ihminen kansallisissa strategioissa vain tuotannon tekijä. Hän viittaa keväällä valmistuneeseen Kansalliseen innovaatiostrategiaan.  Innovaatiopolitiikkaa tuntevana haluan ottaa pallon Haatajan haasteesta.

Haataja yhdistää Kauhajoen ampumistapauksen yhteiskunnan koviin arvoihin, joita innovaatiopolitiikka hänen mukaansa edustaa ja edistää.  Omat selvitykseni innovaatiopolitiikan perusteista osoittivat, että innovaatiopolitiikkaa tosiaan perustellaan tuottavuuden ja kansantuotteen kasvulla. Kuitenkin vain hyvinvointi on kestävä peruste innovaatiopolitiikalle. Tämä tuodaan strategioiden johdannoissa esiin, mutta se näkyy vähemmän toimenpiteissä.

Olennaista on, että jos hyvinvointi otetaan innovaatiotoiminnan lähtökohdaksi, niin tämä johtaa hyvin erilaiseen tapaan kehittää innovaatioita. Uudessa strategiassa merkittävimpiä linjauksia on käyttäjäkeskeisyys.  Lyhyesti sanoa tässä on kysymys siitä, että innovaatioiden täytyy palvella ihmisiä ja lisätä heidän hyvinvointiaan.  Tästä seuraa mm. että innovaatiot täytyy kehittää yhdessä käyttäjien ja asiakkaiden kanssa. Tämä periaate koskee myös julkisia palveluja, ei vain yritysten tuotteita.

Käyttäjäkeskeinen innovaatioajattelu ei ole toiveajattelua. Yhä enemmän tuotteiden ja palvelujen menestys riippuu niiden kyvystä vastata asiakkaiden tarpeita ja toiveita. Ihmistä palvelevat innovaatiot ovat siis kahdella tavalla hyviä: ne lisäävät onnellisuutta ja ne ovat hyvää bisnestä. Tästä tematiikasta on enemmän toimittamassani raportissa Arvot, työ ja vastuu (ks. Sitran sivuilta kohdasta julkaisut).

Juha Haataja menee kritiikissään vielä pidemmälle: ”… on tehty hiljainen päätös kehittää yhteiskuntaa rahan näkökulmasta”.  Tämä on osittain totta, mutta ei täysin. Innovaatiopolitiikan taustalla on ajatus, että vain kehittämällä innovaatioita, Suomen teollisuus ja elinkeinoelämä voivat säilyttää kilpailukykynsä ja luoda sitä kautta vaurautta. Näinä finanssikriisin aikoina, tämä on vielä tähdellisempää.

Itse pelkään, että ajankohtainen taantuma johtaa siihen, että osa yrityksistä laittaa kaiken kehitystyön naftaliiniin ja alkaa kilpailla pelkällä tehokkuudella. Tämä on brutaali linja, joka johtaa hiostamiseen, leikkauksiin ja lopulta häviöön.

Haatajan kritiikki on kuitenkin sikäli osuvaa, että yhteiskunnassa on myös paljon vaikuttajia, jotka uskovat että vain huippujen kautta menestymme. Linjana on keskittäminen, kilpailuttaminen ja voittajien poiminta: tyyliin metropoli on kaikki kaikessa, Aalto-yliopistosta eliittilaitos, vain hyvin koulutetut osaajat ovat arvokkaita jne. Tällöin suurin osa kansasta jää kulueräksi, joka ei tuota mitään.Tämä on vahingollista ajattelua.

Itse uskon, että yhteiskunta, jossa kaikkia arvostetaan ja tuetaan, on innovatiivisempi ja kannustavampi. Yleinen hyvinvointi parantaa yhteiskunnan toimivuutta ja luo vahvan pohjan myös talouden menestykselle.

Ihminen on tärkeä ja innovaatiot ovat tärkeitä. Tämä yhdistelmä on voitokas. Tämä on myös kansallisten linjausten periaate. Se ei kuitenkaan toteudu itsestään, vaan vaatii todellista suunnanmuutosta hallinnossa ja yrityksissä. 

Palaute: antti@sustainableinnovation.fi


(c) 2007-2011 sustainableinnovation.fi | kestavainnovaatio.fi