the Blog

Yliopistouudistus ei uhkaa perustutkimusta

sunnuntai, 15.03.2009 klo 13:29/ Antti Hautamäki

Keskustelu yliopistouudistuksesta on kiihkeimmillään. Uudistus on iso askel kohti yliopistojen itsenäisyyttä avaten uusia mahdollisuuksia kehittää yliopistojen toimintaa. Uudistuksen vastustajat toistavat tunnepitoisia argumentteja.  Ne pyörivät kahden väitteen ympärillä: yliopistojen ulkopuolisten tulo yliopistojen hallitukseen tuhoaa autonomian ja yliopistojen pääomittaminen on uhka sivistysyliopistolle. 

Yliopiston hallitus 

Lakiehdotuksen mukaan puolet yliopistojen hallituspaikoista mukaan lukien puheenjohtaja täytetään yliopiston ulkopuolisilla henkilöillä. Ei tämä mitenkään tuhoa autonomiaa. Yliopisto tekee itse valinnat. Lain henki on, että hallitukseen valitaan henkilöitä, jotka ymmärtävät yliopiston toimintaa ja katselevat asioita laajasta perspektiivistä. On todella vaikea nähdä miten tämä murtaisi yliopistojen autonomia. Päinvastoin, yliopistot saavat käyttöönsä arvokasta osaamista, jonka auttaa kehittämään yliopistoa.  

Lain vastustajat pelkäävät hysteerisesti yritysten vaikutusvallan kasvua. Yritysedustajien intressit tulevat olemaan nimenomaan yliopiston kehittäminen perustutkimuksen ja laadukkaan opetuksen instituutioina. Juuri tämän puolesta ovat liputtaneet niin EK kuin monet yritysten puhemiehet Nokiaa myöten. Yrityksien etujen mukaista ei ole lyhytjänteinen ja pinnallinen tutkimus, sellaista saadaan ihan tarpeeksi konsulteilta. 

Uudistuksen vastustajilta on puolestaan kysyttävä, pidetäänkö julkisella isolla rahalla yliopistoja yllä pelkästään tutkimuksen ilosta. Yhteiskunnan kannalta yliopistoilla ei ole itseisarvosta asemaa. Kyllä kansalaiset, jotka ylläpitävät yliopistoja verovaroillaan, odottavat, että yliopistot tuottavat sellaista tietoa, joka auttaa kansakuntaa menestymään, ja tukee kansalaisten hyvinvointia. Se, että yliopistojen tuottama tutkimustieto on hyödyllistä myös elinkeinoelämälle, on todella tärkeää, sillä juuri yritykset luovat sen varallisuuden, jolla yhteiskunnan palveluja ja yliopistojakin ylläpidetään. Mutta toistettakoon, että tämä ei tarkoita vapaan perustutkimuksen alasajoa vaan juuri perustutkimusta tarvitaan.  

Yliopistojen pääomittaminen 

Pääomittaminen taitaa olla erityisen vaikea ajatus, koska jopa professorit puhuvat siitä täysin virheellisesti, kuten Jyväskylän valtio-opin professori Tuija Parvikko kirjoituksessaan Keskisuomalaisessa 15.3.2009.Yliopiston peruspääomaa voidaan nyt kasvattaa yksityisillä lahjoituksilla. Valtio osallistuu pääomittamiseen antamalla 2,5- kertaisen pääoman yksityisen päälle. Eli jos yksityiset henkilöt ja yhteisöt lahjoittavat miljoona euroa, niin valtio antaa lisäksi 2.5 miljoonaa euroa. Ei paha diili. Tämä pääoma kirjataan yliopiston taseeseen. Sijoittamalla pääoma taitavasti, se tuottaa tuloja, joita voidaan sitten käyttää esimerkiksi valtio-opin kehittämiseen.  

Yritysten lahjoittama pääoma ei ole mitenkään korvamerkittyä eikä siihen voida liittää mitään käyttöehtoja. Esimerkiksi lahjoittaja ei voi vaatia että pääoman tuotto pitää käyttää tietotekniikkaan tai nanoteknologiaan. Näin ollen pääomittamisella ei ole mitään vaikutuksia humanistisen tai yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen asemaan yliopistossa.

Lisäksi on syytä huomauttaa, että humanististen ja yhteiskuntatieteellisten tutkimusten merkitys elinkeinoelämälle on koko ajan kasvamassa. Voisi jopa väittää että teknisten tieteiden asema ei ole niinkään vahva yliopistoissa, koska painopiste innovaatiotoiminnassa on siirtymässä palveluihin ja käyttäjänäkökulmaan, ja siellä taas teknologia on vain välineen asemassa.  

Toinen humanistien pelon aihe on humanistisen tutkimuksen asema yliopiston yleisessä rahoituksessa. Tässä on myös palattava perusasioihin. Suurin osa yliopistojen perusrahoituksesta (60-80 %) tulee nyt ja jatkossa valtiolta. Opetusministeriö istuu edelleen yliopistojen rahoituksen päällä. Yliopistojen ulkopuolinen rahoitus tulee sekin pääosin verovaroista: Suomen akatemialta, Tekesiltä ja EU-rahoituksesta. Vain pieni murto-osa yliopistojen ulkopuolista rahoitusta tulee suoraan yrityksiltä. Ja tästäkin rahoituksesta tulee jonkin verran humanistiselle ja yhteiskuntatieteelliselle tutkimukselle. 

Todellinen huoli 

Yliopistouudistuksen vastustajat kutsutaan mukaan todella isoon haasteeseen. Nyt on alettava vaatimaan yliopistojen perusrahoituksen tuntuvaa korottamista. Olen laskenut että noin 500 miljoonaa euroa lisää vuositasolla antaisi erinomaiset edellytykset nostaa yliopistotutkimuksen tasoa maailman kärjen tuntumaan. Taloudellinen taantuma voi muodostua todelliseksi uhaksi yliopistojen perusrahoituksen lisäämiselle - jopa jo luvatulle lisärahoitukselle. 

Nyt tarvitaan julkista argumentaatiota yliopistojen merkityksen puolesta ja sen riittävän perusrahoituksen turvaamiseksi. Energian suuntaaminen yliopistouudistuksen vastustamiseen on aivan väärä strategia.  

Toinen tärkeä vaatimus on Suomen akatemian kautta kulkevan rahoituksen tuntuva lisääminen. Viime vuosina Tekesin rahoitusta on nostettu ja se on nyt noin 500 miljoonan tasolla. Akatemian budjetti on tästä noin puolet. Innovaatiotutkimus on selvästi osoittanut, että pitkällä tähtäimellä akateeminen monipuolinen perustutkimus ja siihen perustuva korkein opetus ovat taloudellisen kasvun ja teknologian kehityksen peruslähteitä. Tietysti tarvitaan monenlaisia tapoja levittää ja soveltaa akateemista tutkimusta yhteiskunnassa. Ja tässä suhteessa Tekesinkin rahoitus on erittäin merkittävää.   

Summa summarum 

Yliopistojen hallitusten ulkopuoliset jäsenet ovat tärkeä lisävoimavara yliopistojen kehittämiseen ja yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseen. Yliopistojen pääomittaminen vahvistaa niiden taloutta ja lisää mahdollisuuksia kehittää yliopistojen tutkimustoimintaa kautta linjan. Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen merkitys elinkeinoelämälle on kasvamassa ja sitä tarvitaan lisää. 

Todellinen haaste on turvata yliopistojen perusrahoituksen kehitys ja Suomen akatemian rahoitus. Yliopistoväen voimat tulisi koota näiden tavoitteiden taakse ja aloittaa laajamittainen julkinen keskustelu yliopistojen merkityksestä suomalaisten hyvinvoinnille, yhteiskunnan tulevaisuudelle ja elinkeinoelämän "kilpailukyvylle" – jos tätä sanaa nyt uskaltaa tässä yhteydessä mainita.   

Yliopistojen perusrahoituksen nostaminen on viisasta elvytystä!

palaute: antti@sustainableinnovation.fi


(c) 2007-2011 sustainableinnovation.fi | kestavainnovaatio.fi