the Blog

Voimaantuminen etualalle! Onko nyt voimaliikkeen aika?

sunnuntai, 14.06.2009 klo 20:25/ Antti Hautamäki

Olen saanut voimaantumista koskevasta blogistani enemmän palautetta kuin mistään muusta blogista. Voimaantuminen on aikamme peruskysymyksiä. Ihmisillä on intuitiivisesti oikea tunne siitä, että nyky-yhteiskunnassa ihminen on hukassa. Sen sijaan ei ole selvää, miten ihmisen arvo ja asema palautetaan. Voimaantumisen ”teoria” on varteenotettava vastaus. Se on kuitenkin vielä hahmottumisensa tilassa. Päätinkin siksi avata filosofisia langanpäitä voimaantumiseen. Kankaan kutomiseen tarvitaan kuitenkin kaikkia.

Yksilö modernin murroksessa - yksin vai yhteisössä? 

 

Toimitin vuonna 1996 kirjan Yksilö modernin murroksessa (Gaudeamus). Sen lähtökohtana oli havainto siitä, että ihminen on heikko ja vallaton modernissa yhteiskunnassa. Siksi tarvitaan liikettä, joka voimistaa ja tukee yksilöitä. Kirja kirjoittajat ovat yhteiskunnallisia vaikuttajia (Erik Lagerspetz, Juha Sihvola, Juha Siltala ja Jarmo Tarkki itseni lisäksi). Oma kirjoitukseni oli Individualismi on humanismia, jossa kävin läpi länsimaisia käsityksiä ihmisestä.

On kiinnostavaa että keskiajan lopulla syntyi ns. moderni ihmiskäsitys, joka korostaa yksilön vapautta tehdä omia valintojaan. Tämä oli merkittävä poikkeama silloin valta-asemassa olevasta aristotelismista, joka painotti ihmisen pysyvää ja ennalta olevaa olemusta. Juha Sihvola on kuitenkin vakuuttavasti osoittanut, että Aristoteleen ihmiskäsitykseen kuuluu oman identiteetin rakentaminen, vaikka ihmisolemus onkin pohjimmiltaan kaikille sama.  

Päätimme Juha Sihvolan kanssa kymmenen vuotta myöhemmin palata tematiikkaan. Toimitin kirjan Yhteisöllisyyden paluu (Gaudeamus 2005), jossa tuomme vahvasti esiin ihmisen yhteisöllisyyden. Ilmapiiri oli selvästi muuttunut yhteisöllisyyttä korostavaan suuntaan. Kun 1990-luvulla postmoderni ajattelu koettiin kiinnostavaksi, niin 2000-luvulla alettiin nähdä sen rajoittuneisuus. Irrallinen, atomistinen yksilö onkin heikko ja haavoittuva. Ihminen tarvitsee yhteisöjä kasvaakseen ja elääkseen täysipainoista elämää.  

Yhteisöt ovat kuitenkin modernisoituneessa yhteiskunnassa erilaisia kuin esimodernissa maailmassa, jossa ihmiset olivat verrattain sidottuja paikkaan. Uusi yhteisöllisyys on enemmän imaginaarista ja usein jopa virtuaalista, verkkojen välityksellä tapahtuvaa. Yhteisöt ovat verkostoja, jotka ylittävät paikallisuuden. Naapuristo ei ole enää kaupunkimiljöössä perusyhteisö, sellaisia ovat pikemminkin työn, harrastusten ja intressien pohjalta rakentuvat yhteisöt. Nämä yhteisöt ovat levittäytyneet paikkojen rihmastoon. Ihmiset kuuluvat useisiin yhteisöihin eri vahvuisilla siteillä. Yhteisöjen antama ”turva” ei ole sama luokkaa kuin perinneyhteisössä. Mutta modernit tai postmodernit yhteisöt voivat antaa yksilöille jotain sellaista mitä perinneyhteisöt eivät antaneet – erilaisuuden rikkauden. 

 

Voimaantuminen on "dynaaminen" prosessi 

 

Edellä kuvattu yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden moderni jännite on eräs avainkysymys voimaantumisessa. Voimme muotoilla voimaantumisen kaksinkertaisena ilmiönä: 

MINÄ-VOIMAANNUN

ME-VOIMAANNUMME 

Mutta mennäksemme juurelle, meidän on käsitteellistettävä voimaantuminen. Tässä muutama teesi avuksi 

1. Jokaisella ihmisellä on ylenmäärin kykyjä ja mahdollisuuksia (potentiaalinen elämänvoima)

2. Kaikilla on sisäisiä ja ulkoisia estetä kykyjensä kehittämiseen ja käyttämiseen

3. Voimaantuminen merkitsee esteiden purkamista ja elämänvoiman käyttöönottoa (elämänvoiman aktualisoiminen, dynaamisuus) 

Teesin 1 ”todisteena” ovat paitsi ihmiskunnan huippusuoritukset taiteen, tieteen, urheilun ja talouden piirissä myös ja ennen kaikkea ihmisten arkiset tarinat, kyky nousta vaikeista olosuhteista, rajojen ja ennakkoluulojen murtaminen. Teesi 2 on vähintään yhtä kiinnostava. Mitä nämä esteet oikein ovat, miten ne syntyvät, miten ne voitetaan?

Osa esteistä on mielen psyykkisiä tulppia, joiden analyysiin ja voittamiseen ovat erikoistuneet psykoanalyysi, psykiatri ja erilaiset terapiat. Osa esteistä on kognitiivisia rautahäkkejä, joiden purkamiseen voidaan käyttää vaikkapa filosofisia konsultaatioita. Usein voimaantumisen yksilöllinen analyysi päätyy siihen, että yksilö on ottanut yhteisön vinoutumista syyllisyyden taakan itselleen. 

Voimaantumisteoriat ovat ehkä liikaa kiinnittäneet huomiota yksilöllisiin esteisiin. Niitä voidaan raivata ja innostaa yksilöä. Silloin MINÄ-VOIMAANNUN. Mutta eikö voimantumisen tulisi koskea yhteisöä. Voimaantunut yksilö törmää tuon tuostakin yhteisön jäykkyyksiin ja ennakkoluuloihin. Useat masentuvat kokiessaan taistelevansa yksin paremman elämän puolesta.  

ME-VOIMAANNUMME –filosofia lähtee siitä, että yksilö ja yhteisö ovat toisistaan riippuvia. Tätä riippuvuutta voidaan valaista kiinnostavasti ekologian piirissä kehitetyllä ”ekolokeron rakentumisen” käsitteellä. Professori Yrjö Haila kuvaa sitä Tiede- ja edistys -lehden numerossa 1/09 seuraavasti: 

”Kaikki, mikä elää, muuttaa elintoiminnoillaan välitöntä ympäristöään. Kun tiettyjä elintoimintoja harjoittavia organismeja on paljon, niiden yhteisvaikutus muuttaa elinympäristöä niin merkittävästi, että muutoksen seurauksista muodostuu seuraavien sukupolvien elinolosuhteisiin uudenlainen vastapaine. Organismien elintoimintojen ja ympäristön muutoksen välille muodostuu positiivinen takaisinkytkentä: mitä voimaperäisemmin ympäristö muuttuu, sitä tehokkaammin organismien elintoiminnot pitävät muutosta yllä sukupolvien saatossa.” (s. 47). 

Ehkä hieman suoraviivaisesti voisimme analogisesti puhua ”voimaantumislokeroista”, joissa voimaantuminen vaikuttaa sekä yksilöihin että näiden kautta ympäristöön joka sitten taas takaisinkytkennän kautta tukee yksilöiden voimaantumista. Avain tähän positiiviseen takaisinkytkentään on yhdistää voimia ja toimia yhdessä. Tällöin mukaan tulevat sellaiset nousevat ilmiöt kuten vertaistuotanto, yhteiskunnallinen yrittäjyys ja sosiaalinen media, joissa yksilöt toimivat yhdessä uutta luoden.  

Saattaa jopa syntyä ristiriita minän voimaantumisen ja yhteisöllisen voimaantumisen välille. Asia valaisee hienosti Kari Saastamoinen kirjassaan Eurooppalainen liberalismi (Atena 1998). Luvussa, joka käsittelee sosiaaliliberalismia ja sen edustajaa Hobhousea, Saastamoinen kirjoittaa, että yhteiskunta koostuu yksilöistä, mutta ihmisen tulevat yksilöiksi yhteiskunnallisen kanssakäymisen ansiosta. Yhteiskunta on organismi Hobhousen mukaan, jonka jäseniä ihmiset ovat. Mutta liberalismin tradition mukaisesti yhteiskunta ei saa asettua yksilöä vastaan. Päinvastoin, valtiovallan tehtävänä on tarjota yksilöllisen itsensä kehittämisen kannalta suotuisat ulkoiset olot. Tästä nousee vaatimus ihmisten voimaannuttamisesta julkisten palvelujen keskeisenä tehtävänä. 

Voimaannuttavat yhteisöt 

 

Voimaantuminen on yksilöllinen ja yhteisöllinen prosessi. Voisimme kutsua voimannuttavaksi yhteisöksi sellaista yhteisöä, jonka jäsenet auttavat toisiaan vapauttamaan energiaansa ja toteuttamaan itseään. Voimaantumisen filosofian keskeinen teesi voidaan nyt muotoilla seuraavasti: 

Voimaannuttava yhteisö on yksilön voimaantumisen kasvualusta 

Voimaannuttavat yhteisöt voivat olla ”voimapajoja”, mutta myös voimaverkostoja. Voimapajoissa toimitaan yhdessä, fyysisessä läheisyydessä, pysyvämmin tai aika-ajoin.  Voimaverkostoissa taas jaetaan kokemuksia ja luodaan uutta tietoisuutta dialogin välityksellä. Voimapaja on pragmaattisempi kuin kognitiivisempi voimaverkosto. Kumpiakin tarvitaan ja ne tukevat toisiaan.  

 

Voimaliike 

 

Näyttää siltä, että aika on otollinen voimaantumisen hyökyaallolle. Tunnen useita ihmisiä, jotka ovat jo vuosia puhuneet voimaantumisen merkityksestä. Vastaanotto ei ole aina ollut paras mahdollinen. Onneksi he eivät luovuttajatyyppejä. Yhä useammat ihmiset ja yhteisöt ovat havahtuneet huomaamaan, että ilman voimannuttavia yhteisöjä ihmiset eivät jaksa työssä eikä työ kanna oikeaa hedelmää. Edessä olevista haasteista ei yksinkertaisesti selvitä, ellei ihmiset omia voimavaroja saada käyttöön.  

Onko nyt voimaliikkeen aika? Ja miten voimaliike etenisi?  

 

Vastaukset: antti@sustainableinnovation.fi


(c) 2007-2011 sustainableinnovation.fi | kestavainnovaatio.fi