the Blog

Elvytyksestä rakenneuudistukseen - valtion budjetin haasteita

keskiviikko, 29.07.2009 klo 21:09/ Antti Hautamäki

Valtion lainarahalla tapahtuva elvytys saattaa johtaa valtion lainakierteeseen. Viime lamasta opimme, että laman aiheuttaman työttömyyden poistaminen on erittäin vaikeaa. Sen takia on ymmärrettävää, että nyt halutaan estää työttömyyden kasvu pumppaamalla lainarahaa työllisyyden ylläpitämiseen, kuten asuntorakentamiseen. 

Viime laman olosuhteet olivat kuitenkin erilaiset kuin nyt. Suomen valuutta devalvoitiin ja tämä itse asiassa nosti Suomen lamasta. Nyt emme voi devalvoida ja sitä kautta parantaa vientiä.  

Keynesiläisen elvytysfilosofian perusoletuksena on ollut suljettu kansantalous. Nyt elämme avoimessa globaalissa taloudessa, jossa valtioiden mahdollisuudet vaikuttaa oman maan talouteen ovat hyvin rajalliset. Valtio ei voi suojella yritystoimintaa.Valtio voi kuitenkin luoda suotuisat olosuhteet yritystoiminnalle, ennen kaikkea lisäämällä kannusteita yrittämiseen ja työntekoon ja voimistamalla innovaatioympäristöä.   

Elvyttäminen on kohdistunut ennen kaikkea rakentamiseen. Valtio siis itse asiassa tukee rakennusteollisuutta. Budjetissa tuki toimet kohdistuvat myös laivanrakentamiseen. Vaikka osa tästä rakentamisesta onkin investointia tulevaisuuteen, pääosa elvytysrahasta on akuutin kriisin hoitoa. Hyvin vähän elvytysrahasta suuntautuu talouden rakennemuutokseen. Tilanne on kestämätön.  Ensi vuonna valtio ottaa uutta lainaa 13 miljardia euroa. Budjetti on siis vahvasti velkavetoinen. Raimo sailaksen mukaan "velkaantuminen ryöstäytyi käsistä" (HS 31.7.).

Valtion lainanoton perusteluihin kuuluu oletus, että Suomen talouskasvu lähtee muutaman vuoden kuluttua taas nousuun ja pystymme maksamaan velan takaisin. Mitä jos tämä oletus ei pidäkään paikkansa. Voi olla että Aasian maat tulevat määräämään talouden tahdin ja Yhdysvallat pääsee vähitellen jaloilleen. Eurooppa tulee luultavasti menettämään työpaikkoja jatkuvasti eikä Euroopan elinkeinoelämä kykene uudistumaan.  

Suomi on erittäin pahassa raossa. Metsäteollisuus ei enää tule merkittävästi työllistämään Suomessa. Nokian vanavedessä merkittävä osa sähköteknisestä teollisuudesta tulee siirtämään toimintojaan Aasiaan (Kiinaan ja Intiaan). Lisäksi Nokia ei ole kyennyt kasvattamaan markkinaosuuttaan kannattavasta älypuhelinten markkinasta. Nokia kulkee tällä alueella Applen ja Samsungin perässä. Voi olla että Nokia joutuu vielä suuriin vaikeuksiin, joita vielä lisää vaikeudet siirtyä laitevalmistajasta palvelujen tarjoajaksi.Suomen teknologiateollisuuden odotukset kysynnän elpymisesträ ovat erittäin pessimistiset. Konepajateollisuus saattaa joutua alihankinta-asemaan, ja sille voi käydä kuten Elqotecille: ajautuu konkurssin partaalla ja ulkomaisen omistukseen. 

Valtio joutuu velkakierteeseen, jonka katkaiseminen voi olla ylivoimainen tehtävä, varsinmkin jos taloutemme ei ole iskukunnossa taantuman taittuessa. Sailaksen mukaan on kolmenlaisia keinoja taspainottaa taloutta: menoleikkaukset, veronkrotoukset ja työurat. ei voi selvitä kuin saneeraamalla rajusti hyvinvointivaltiota. Itse en usko että meillä on paljon varaa veronkorotuksiin avoimessa globaalissa taloudessa.  Hallitus itse asiassa alentaa verotusta ensi vuonna mm. kunnallisvetotuksen perusvähennys nostetaan ainakin 2000 euroon. Työurien pidentäminen on periaatteessa hyvä tavoite, mutta sekin edellyttää, että meillä on vielä tulevaisuudessa hyviä työpaikkoja. ja niitä ei ole ellemme kykene uudistamaan teollisuuttamme.

Todennäköisin kehityslinja on hyvinvointipalvelujen leikkaus, jota kukaan ei ole uskaltanut konkretisoida. Koska politiikka ei kykene priorisoimaan, turvaudutaan luultavasti juustohoylään eli haikennetään kaikkia palveluja. Näytämme ajautuvan hyvinvointivaltion rapautumiseen. 

Mitä siis pitäisi tehdä? Ainakin osavastaus on innovaatiotoiminnassa. Tarvitsemme nyt voimakasta panosta elinkeinoelämän uudistamiseen. Suunnat ovat periaatteessa selviä: 

  1. palveluliiketoiminnan laajentaminen
  2. korkean teknologian laadukkaat erikoistuotteet
  3. teknologian hyödyntäminen koko yhteiskunnassa
  4. kysyntä- ja käyttäjälähestymistavan vahvistaminen
  5. panostaminen ympäristöteknologiaan
  6. materiaali- ja energiatehokkuuden lisääminen
  7. julkisten palvelujen tehostaminen tietotekniikalla ja uusilla toimintamalleilla

Hyvin merkittävä osa ongelmiamme on teollisuuden investointien romahtaminen ja tutkimus- ja kehitystoiminnan vähäisyys. Siksi on syytä etsiä uusi keinoja vahvistaa yritysten t&k-toimintaa.  

Perusvaihtoehdot ovat nyt selvät:  joko vahva panostus rakenneuudistukseen ja innovaatiotoimintaan tai valtion pitkäaikainen velkakierre ja hyvinvointivaltion alasajo.

 

 

Palaute: antti@sustainableinnovation.fi   


(c) 2007-2011 sustainableinnovation.fi | kestavainnovaatio.fi