the Blog

Maailman tila 2008 ja globalisaatio

sunnuntai, 24.02.2008 klo 15:09/ Antti Hautamäki

Worldwatch-instituutin Maailman tila 2008 raportin aihe on erittäin ajankohtainen, se nimittäin käsittelee kestävää taloutta. Raportti keskittyy innovaatioihin, jotka tekevät kestävän talouden mahdolliseksi. Itse olen kutsunut niitä kestäviksi innovaatioiksi. Kestävän talouden periaate on saattaa talous tasapainoon ekosysteemin kanssa. Kirjan läpikäyvänä teemana on teesi, että kestävä kehitys edellyttää innovaatioita energian tuotannossa ja kulutuksessa, materiaalien käytössä, tuotteiden elinkaaren hallinnassa, liikenteessä, asumisessa jne. Kirja myös osoittaa, että tällaisia innovaatioita syntyy kiihtyvään tahtiin.

Kestävät innovaatiot edellyttävät usein yritysten, yksityisen pääoman ja julkisen hallinnon yhteistyötä. Osuvasti Worldwach-instituutin pääjohtaja Christopher Flavin sanoo kirjan esipuheessa että innovatiiviset ajatukset ja iso raha ovat voimakas yhdistelmä ja lisää että vihreään teknologiaan nykyään sijoitetun rahan määrä ylittää uskomattomimmatkin odotukset. Esimerkiksi Citigroup ilmoitti 2007 sijoittavansa seuraavan vuosikymmen aikana 50 miljardia dollaria ilmastonmuutoksen jarruttamiseen. Yhdysvalloissa puhtaista teknologioista on tullut kolmanneksi suurin riskipääomasijoitusten luokka.  

Yhteiskuntavastuu 

Kestävä talous on muuttamassa kovan kapitalismin yrityksiä yhteiskuntavastuullisiksi. Erinomainen esimerkki on maailman suuri vähittäistavaraketju Wal-Mart (ks. Maailman tila raportti s. 59-60). Se on ilmoittanut sitoutuvansa kasvihuonekaasujen ja jätteiden vähentämiseen. Yhtiö sanoo siirtyvänsä sataprosenttisesti uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön, tähtää jätteiden eliminoimiseen ja hankkii vastaisuudessa tuotteensa ensisijaisesti kestävään kehitykseen sitoutuneilta alihankkijoilta. Tämä on aikamoinen urakka, ottaen huomioon että Wal-Martilla on yli 60.000 alihankkijaa. Wal-Mart toteuttaa ohjelmaansa ja esimerkki saavutuksista on lelujen paketointi. Vähentämällä paketointia leluja kuljettavien konttien määrä väheni 427:llä. Tämä on johtanut 2,4 miljoonan dollarin säästöihin kuljetuskustannuksissa. Toinen esimerkki yhtiön uudesta toimintalinjasta on korvata sen omassa toiminnassa kuten pakastealtaissa käytetyt hehkupamput LED-valoilla.  

Miksi Wal-Mart toimii näin? Tähän on monta syytä:

  • energia- ja materiaalitehokkaat prosessit tuovat huomattavia säästöjä
  • kuluttajat kiinnittävät entistä enemmän huomiota yrityksen ja sen tuotteiden ekologiseen jalanjälkeen
  • omistajat ja rahoittajat kiinnittävät entistä enemmän huomiota yritysten yhteiskuntavastuuseen
  • uuden sukupolven vastuulliset johtajat ovat syrjäyttämässä entiset, pelkästään omistajan etua palvovat bisneskoulujen kasvatit.   

L. Hunter Lovins kirjoittaa osuvasti, että "edelläkävijät, jotka käyttävät resurssejaan tehokkaasti, suunnittelevat tuotantotapansa uudelleen ja johtavat toimintaansa sekä ympäristöä että ihmistä suojelevalla tavalla, ovat löytäneet uuden tavan tehdä enemmän voittoa" (s. 69). Lovins painottaa, että ekotehokkuus vahvistaa yrityksen innovatiivisuutta ja kilpailukykyä.  

Innovaatioiden uusi aalto ajaa globalisaation yli

Kestävä talous perustuu innovaatioaaltoon, jota voidaan pitää kuudentena aaltona. Viides aalto, jota parhaillaan elämme, perustuu digitaalisiin verkkoihin, bioteknologiaan, ohjelmistoihin ja laajemmin informaatioteknologiaan. Syntymässä oleva kuudes aalto on kestävän talouden aalto. Sitä luonnehtivat äärimmäinen resurssituottavuus, kokonaisvaltainen laitesuunnittelu, biojäljittely, vihreä kemia, teollinen ekologia, uusiutuva energia ja vihreä nanoteknologia.  

Kestävä talous ja kestävä innovaatio ovat tulevaisuuden talousjärjestelmän kulmakiviä. Silti vieläkin näkee mielipiteitä, jotka korostavat resurssien vapaaseen liikkuvuuteen - täydelliseen vapaakauppaan - liittyvää globalisaatiota. Usein vielä globalisaatio samastetaan tietämystalouteen. Globalisaatioajattelun mukaan yrityksien on pyrittävä sijoittamaan toiminnot sinne missä ne voidaan tehdä mahdollisimman halvalla riippumatta paikasta ja tuotanto-olosuhteista. Tämä malli saattoi olla järkevä aikana, jolloin energia ei ollut niukkuustekijä. Mutta nyt tämä aika alkaa jäädä taakse. Lovins kirjoittaa sattuvasti  että "mahdollisuus tuottaa tavaroita halvalla ja kuljettaa niitä myytäväksi eri puolille maapalloa on perustunut pilkkahinnalla ostettuun energiaan". 

Tästä toimintojen sijoittelusta aina paikkoihin, joissa tuotantokustannukset ovat alhaisimmat, minulle on tullut mieleen Suomessa aikoinaan harjoitettu devalvaatiopolitiikka. Aina kun teollisuuden, etenkin paperiteollisuuden kilpailukyky heikkeni, markka devalvoitiin ja taas vienti sujui. Tämä nykyinen sijoittelupolitiikka (Stora Enso, Nokia yms.) on tällaista "halpamaa-devalvointia".  Sen sijaan että etuja haetaan etsimällä halpaa työvoimaa, sitä tulisi hakea innovaatioista, kehittämällä uusia tuotteita, jotka ovat ympäristöystävällisiä ja ennen kaikkea palvelevat ihmisiä ja asiakkaita ylivoimaisella laadulla ja kestävyydellä. Tämä on todellista tietämystaloutta, jossa tuotantoa ja tuotteita uudistetaan soveltamalla uusinta tietoa ja teknologiaa.  

On tietysti selvää, että tehtaita kannattaa siirtää sinne missä markkinat ovat. Mutta on muistettava että markkinoita on myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Hyvä esimerkki on autotuotanto. Toyota valmistaa autoja Euroopassa ja Yhdysvalloissa paikallisille markkinoille ja työllistää paikallista väestöä ja paikallisia alihankkijoita. Itse uskon että paikallistaloudet tulevat nousemaan ja vähentämään merkittävästi globaalia tavaroiden ja muiden resurssien liikuttelua. Yhä usemmat tuotteet kannattaa tuottaa lähellä asiakkaita.  

Mitä työpaikat säilyvät Suomessa

 Anna lehdessä oli 21.2.2008 kiinnostava artikkeli globalisaatiosta ja työpaikkaturvallisuudesta. Työntutkija, sosiologi Kimmo Kevätsalo jakaa työvoiman neljään ryhmään.

  1. Globaali eliitti koostuu monikansallisten yritysten johdosta ja huippuasiantuntijoista (1-2 % työvoimasta)
  2. Kansallinen eliitti koostuu kotimaisista yritysjohtajista, kansanedustajista, korkeista virkamiehistä jne. (5-10 % työvoimasta)
  3. Ydintyövoima muodostuu työntekijöistä joilla on toistaiseksi-työsuhde ja mahdollisuus jatkuvasti kouluttautua ja pitää yllä ammattitaitoaan (noin puolet työvoimasta).
  4. Loput noin 40 % työvoimasta ovat pätkätöissä tai joiden osaaminen on riittämätöntä tai epäkuranttia. Tähän ryhmään kuuluvat sellaisten ammattien harjoittajat, joiden työtehtävät saattavat siirtyä halpamaihin. Mutta myös ammatit joissa tarvitaan suomen kieltä ja läsnäoloa vaikka osaamisvaatimukset olisivatkin suhteellisen vaatimattomia.

Kevätsalon ryhmittely on hyvä keskustelun avaus. Sitä pitäisi jatkaa ottaen huomioon paikallistalouden nouseminen kestävän talouden ytimeen. On myös muistettava, että kehittyneissä maissa palvelusektori työllistää noin 80 % työvoimasta ja vain osa palveluista voidaan "ulkoistaa kaukomaille". Paikallistaloudessa tarvitaan aina opettajia, sairaanhoitajia, lääkäreitä, kauppoja, kuljetuspalveluja, viranomaisia, kulttuuripalveluja, ravintoloita jne. Lisäksi paikallinen ravintotuotanto tulee entistä arvokkaammaksi ja sen takia maatalous tulee kokemaan uuden tulemisen, minkä olen oppinut Osmo Soininvaaralta. 

Jos panostamme todella kestäviin innovaatioihin ja suuntaamme T&K-panoksia esimerkiksiympäristöteknologiaan pystymme luomaan uusia osaamiseen perustuvia työpaikkoja katoavien tilalle. Kestävä talous ja kasvava kysyntä ekotehokkuudelle avaa meille suuret markkinat, johon meidän on nyt tartuttava. Maailman tila 2008 raportin pitäisi nyt kuulua kaikkien peruslukemistoon ja ottaa sen havainnot huomioon myös uutta innovaatiostrategiaa laadittaessa.   

Palaute: antti@sustainableinnovatio.fi 


(c) 2007-2011 sustainableinnovation.fi | kestavainnovaatio.fi