the Blog

Mari Kiviniemen hallitus on odotustilassa - visio puutuu

maanantai, 28.06.2010 klo 20:27/ Antti Hautamäki

 Mari Kiviniemen uusi hallitus neuvotteli hallitusohjelmasta. Neuvottelutulos on julkaistu 19.6.2010 nimellä Suomi ehyenä kasvun, työllisyyden ja kestävyyden uralle. Neuvottelutulos on pääosin linjassa Vanhasen II hallituksen ohjelman kanssa. Vanhassa hallitusohjelmassa ei tietystikään puhuttu mitään taantumasta ja elvytyksestä, kun uudessa linjauksessa nämä asiat ovat keskeisesti esillä.  

Kiviniemen hallitusohjelman mukaan ”Suomen selviytymisen elementit ovat kasvun rakentaminen, tuottavuuden nostaminen, työurien pidentäminen ja työtä lisäävät uudistukset, verotuksen rakenteellinen uudistaminen verotulojen lisäämiseksi sekä menokuri”.  

Hallitus pyrkii etenemään rauhallisesti ja välttäen suuria korjausliikkeitä.  

”Selviytymisen uraa rakennetaan vaiheittain ja suunnitelmallisesti, äkkiliikkeitä välttäen, kasvuaja yhteiskunnan eheyttä tukien.”   

Tässä mielessä Kiviniemen kabinetti on odotushuone, jossa odotellaan vaaleja ja uuden nelivuotisen hallituksen muodostamista. Ehkä tämä on viisasta, mutta tosiasiassa tässä menetetään käytännössä kaksi vuotta aikaa merkittävien uudistusten aikaansaamiseksi. Onko meillä varaa odottaa?   

Uudet kehysindikaattorit ja talouskasvu 

Kaikkialla keskustellaan parhaillaan talouskasvun ongelmista ja kansakunnan menestyksen mittaamisesta muilla kuin talouskasvuindikaattoreilla. Kiviniemen hallitusohjelmassakin todetaan seuraavaa: 

”Hallitus käynnistää valmistelun kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti laajemmankehitysindikaattorin käyttöön ottamiseksi bruttokansantuotteen rinnalle lähivuosina. Tällaiset indikaattorit kuvaavat talouden kehityksen lisäksi inhimillistä hyvinvointia ja ympäristön tilaa.” 

Tämän kanssa on kuitenkin huutavassa ristiriidassa ohjelman monet linjaukset. Kiviniemen hallituksen ohjelma on pohjimmiltaan talouskasvuun vauhdittamisen ohjelma. Ohjelman mukaan  

”Hallituksen tavoitteena on luoda puitteet ennusteita nopeammalle talouskasvulle ja korkeammalle työllisyysasteelle koko maassa”.  

Tutkimus- ja kehittämistoiminta ja kestävä kehitys  

Varsinaiset Suomen menestymisen eväät on löydettävissä muuttamalla voimakkaasti elinkeinoelämän rakenteita. Meidän pitäisi panostaa nyt palvelutalouden voimistamiseen, jalostusasteen nostamiseen luonnonvarataloudessa (metsä) ja perinteisen teollisuuden innovatiivisuuteen. Tärkeintä on luoda edellytyksiä uudelle innovatiiviselle yritystoiminnalle, joka yhdistää osaamisen ja markkinat. Tarvitaan kestävää innovointia, joka tuo menestystä ihmisen ja luonnon ehdoilla.  

Nämä linjaukset ovat ohjelmassa kovin köykäisesti esillä. Ohjelamassa todetaan että:  

”Hallitus tukee kasvuyrittäjyyden edellytyksiä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa painotetaan aiempaa enemmän tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten kaupallistamista ja kansainvälistymistä. Hallitus jatkaa edelläkävijämarkkinoiden luomista erityisesti ympäristöliiketoiminnassa.” 

Tämä kappale on mielestäni hallitusohjelman tärkein kohta. Siinä on mukana kasvuyrittäjyys, tutkimustulosten kaupallistaminen, kansainvälistyminen ja ympäristöliiketoiminnan vahvistaminen. Näistä aineksista olisi pitänyt rakentaa uskottava tulevaisuuden strategia. 

Missä visio? 

Kiviniemen hallitus on odotushuonetilassa ja siltä puutuu ihmisiä ja yrityksiä kannustava ja innostava visio. Hallitus voi kuitenkin vedota siihen, että nyt olemme taantumassa ja edessä on valtava urakka kestävyysvajeen voittamiseksi. Siksi tarvitaan tuottavuutta ja menokuria. Mutta kuten Antti Blåfield toteaa kolumnissaan 13.6.2010, ”ihmiset sietävät julkisen talouden leikkaukset nyt, jos se merkitsee uskottavasti kestävämpää yhteiskuntaa tulevaisuudessa”. Tällaista näkemystä Kiviniemen minihallitusohjelma ei tarjoa. Seuraavan hallituksen ohjelman täyttyy tarjota visio!  

 

Palaute: antti@sustainableinnovation.fi


(c) 2007-2011 sustainableinnovation.fi | kestavainnovaatio.fi