the Blog

Uusi kultakausi ja politiikan jaot 2 osa - zeitgeist

maanantai, 11.04.2011 klo 00:19/ Antti Hautamäki

 Puhuin edellisessä blogissa uudistajista ja jarruttajista.

Sana jarruttaja alkaa vaivata minua. 

Jarruttaja ei ehkä tietoisesti jarruta, mutta katse on kääntynyt menneeseen. Taloustieteilijä F. Hayek sanoo kirjoituksessaan "Miksi en ole konservatiivi" että konservatiivi pelkää tulevaisuutta ja näkee siellä vain uhkia. Konservatiiville muutokset, etenkin radikaalit ovat pelottavia. Sen sijaan konservatiivi hyväksyy menneet muutokset. Hayekille konservatiivin vastakohta on liberaali, joka tietää tulevaisuuden epävarmuuden ja siitä huolimatta haluaa muutoksia. Muutoksissa on aina uusia mahdollisuuksia. Konservatiivi näkee muutoksen vaarat ja liberaali niiden uutta luovan voiman. Liberaali joutuu kuitenkin myöntämään luovan tuhon, joka tarkoittaa että uuden tieltä raivataan aina vanhaa. Tulevaisuus ei ole "reilu".

 

Ehkä jakoa voisi kutsua konservatiivit ja radikaalit.

 

On kiinnostavaa havaita kuinka 1900-luvun radikaalit eli demarit ja kommarit ovatkin muutuneet konservatiiveiksi. Kun taas markkinaliberaali oikeisto on hyvinkin radikaalia.

 

Kapitalismi jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Kapitalismin kritiikki on kuitenkin osittain menettänyt voimansa. Uuden radikaalit liikkeet haluavat siirtyä rahatalouden ulkopuolelle. Tästä on kiinnostavana esimerkkinä Zeitgeist eli ajanhenki-liike, joka uskoo rahattomaan vaihtotalouteen. Toisaalta Marxinsa lukeneet muistavat, että raha ei ole euroja tai dollareita, vaan vaihdon väline. Kun rahatalouden ulkopuolella kerätään pisteitä toisten auttamisesta, niin synnytetään uutta rahaa. Ja rahan kasaaminen on "kapitalismia".

 

Palaan taas Uuden Kultakauden teeseihin "some-taloudesta" eli sosiaalisen median, Internetin avaamasta mahdollisuudesta luoda yhdessä uutta arvoa. Uusi some-talous ei ole enää sitä suurten pääomien taloutta. Siinä siis oikeastaan kumotaan kapitalismi ja vahvistetaan "kansan taloutta". Kansan taloushan on ihmisten keskinäiseen jakamiseen ja yhteistyöhön perustuvaa taloutta, jossa tehdään suuria asioita pienillä omilla pääomilla ja suurella sosiaalisella pääomalla. Eli miljoona kertaa 100 euroa on 100.000.000 euroa. Mutta tätä suuta summaa ei kukaan omista. Se on yhteiskunallista pääomaa, joka on olemassa vain sosiaalisen pääoman virtuaalisissa avaruuksissa.

 

Voi hitto,miksi näistä jutuista ei puhuta vaaleissa!

 

Palaute: antti@sustainableinnovation.fi

 

 


(c) 2007-2011 sustainableinnovation.fi | kestavainnovaatio.fi