the Blog

Kataisen hallituksen haasteet - innovaatiot ja verotus

keskiviikko, 18.05.2011 klo 23:39/ Antti Hautamäki

Vihdoinkin maahan ollaan saamassa hallitus. Ainakin keskiviikkona 18.5. mukaan ovat tulossa kokoomus, demarit, vihreät, kristilliset ja ruotsalaiset sekä mahdollisesti vasemmistoliitto. Pohja on kirjava - niin kirjava, että se ei kestä elleivät kaikki puolueet tajua edessä olevia haasteita. Euroalueen kriisi ei ole niistä suurin. 

Globaali kilpailu ei ole hellittämässä. Kuten aikoinaan Suomi oli kehitysmaa, jonne ulkomaiset yrittäjät investoivat (terva- ja sahateollisuus, ruukit, myöhemmin paperiteollisuus), niin nyt olemme vauras maa, jonka pääomat suuntautuvat kehittyviin talouksiin, Kiinaan, Intiaan, Brasiliaan jne. Näistä maista tulevat sitten ne massatuotteet, joita kulutamme.

Uuden hallituksen peruskysymys on, miten luomme uusia hyviä työpaikkoja korvaamaan alta katoavaa teollista ja toimistotyötä (molemmat automatisoituvat tai ulkoistuvat).

Oma viestini on ollut jatkuvasti: tarvitsemme innovaatioita ja niitä synnyttäviä ja kaupallistavia yrityksiä. Kysymys on osaamisesta ja yrittäjyydestä ja vielä enemmän niiden saamisesta yhteen. Tällöin meille syntyisi osaamispohjaisia kasvuyrityksiä. Niiden vanavedessä syntyisi sitten muuta tuotantoa ja erilaisia palveluja.  

Mistä suunnasta uudet kasvuyritykset syntyisivät? Oma näkemykseni on, että lupaavin suunta on yhdistää palvelut ja uusin teknologia. Henkilöpalvelut eivät riitä nostamaan talouttamme. Tarvitaan osaamisperustaisia palveluja, jotka kyetään teknologian avulla skaalaamaan  suurille asiakasmäärille. Näitä asioita käsittelemme yliopistoallianssin kärkihankeen tuottamassa raportissa Yliopisto palveluinnovaatioiden kehittäjänä (2011).

Mutta palataan hallituksen haasteisiin. Verotus on taas suurimpia kiistakysymyksiä, joka kärjistyy kokoomuksen ja demarien erilaisiin tulkintoihin maan tilanteesta. Kokoomus haluaa talouteen dynamiikkaa ja on valmis alentamaan ansiotulojen ja yhteisöjen verotusta, mutta on valmis korottamaan arvonlisäveroa. Demarit haluavat estää tuloerojen kasvun ja vastustavat arvonlisäverojen korotuksia ja haluavat säilyttää ansiotulojen verotuksen suunnilleen nykyisellä tasolla.

Asetelma on

Kokoomus: kannustetaan työntekoon ja yrittäjyyteen

Demarit: estetään tuloerojen kasvu säilyttämällä verotuksen progressiivisuus

 

Taloustieteilijät kutsuvat tätä asetelmaa tehokkuuden ja tasaamisen painottamisen ongelmaksi.  Tässä olemme kiinni kuin korppi tervassa.

Asetelmaa voi problematisoida. 

Demarien pitäisi vielä selvemmin nähdä, että ilman yrittäjyyttä ei synny työpaikkoja ja työpaikkojen puute on suurin epätasa-arvoa synnyttävä ja köyhyyttä lisäävä tekijä yhteiskunnassa.

Kokoomuksen ehdotus nostaa arvonlisäveroa toimii kuitenkin työllisyyttä vastaan, koska se rokottaa palveluyrittäjyyttä, jota pitäisi juuri kannustaa. Kokoomuksella on vaikeuksia myös nähdä köyhyyden taloudellisia vaikutuksia. 

Mutta miten verotus liittyy innovaatioihin? Yritysten tulee nähdä Suomi maana, johon kannattaa investoida. Kansalaisten tulee nähdä Suomi maana jossa kannattaa tehdä työtä ja yrittää. Kummastakin näkökulmasta verotus on merkittävä tekijä.

Sosiaalipolitiikalle on myös innovaatiopoliittinen perustelu: ihmisten osallisuus ja pärjääminen pitävät heidät yhteiskunnan aktiivisina kansalaisina.  Siksikin syrjäytymistä tulee torjua.

Tärkeä periaate on Innovaatiot kuuluvat kaikille, jolla tarkoitan kahta asiaa:

1)      Innovaatioiden tulee tukea kansalaisia heidän pyrinnöissään ja elämänhallinnassaan (mm. sosiaaliset innovaatiot ja edulliset perustuotteet).

2)      Kaikilla tulee olla mahdollisuus osallistua yhteiskunnan uudistamiseen ja omien kykyjensä kehittämiseen ja käyttämiseen niin arjessa kuin työelämässäkin (osallistuva innovointi).

Veropolitiikkaa voidaan siten arvioida innovaatioiden kannalta, vaikka sillä onkin paljon muita tehtäviä, kuten julkisen hallinnon rahoitus. 

 

Taustaa:Antti Hautamäki ja Kaisa Oksanen (toim.): Yliopisto palveluinnovaatioiden kehittäjänä. Jyväskylän yliopisto 2011.   

 

palauete: antti@sustainableinnovation.fi 


(c) 2007-2011 sustainableinnovation.fi | kestavainnovaatio.fi