the Blog

Kataisen hallituksen päästävä leikkauslistoista julkisen hallinnon uudistamiseen

tiistai, 24.05.2011 klo 16:09/ Antti Hautamäki

Kataisen vetämissä hallitusneuvotteluissa kiistellään kestävyysvajeesta. Sillähän tarkoitetaan sitä, että lähivuosina valtiolla näyttää olevan menoja enemmän kuin tuloja. Perussyynä kestävyysvajeeseen on väestön ikääntyminen, joka nostaa sosiaaliturvamenoja ja myös vähentää työvoimaa.

Hallitusneuvotteluissa on kiistelty kestävyysvajeen suuruudesta. Asiantuntijoidenkin näkemyserot ovat huomattavia 2 miljardista aina 10 miljardiin euroon saakka. Puolueiden näkemyserotkin näyttävät olevan 1-2 miljardia.

Hallitusneuvotteluissa pyritään pääsemään aluksi yhteiseen näkemyksen kestävyysvajeen suuruudesta. Vasta sen jälkeen uskalletaan keskustella sosiaaliturvasta ja leikkauslistoista. Tässä menettelyssä ei ole sinänsä mitään outoa.

Varsinainen haaste on kuitenkin sopia menoleikkauksien sijaan tavoista uudistaa julkista sektoria ja julkisia palveluja. Menoleikkaukset johtavat helposti palvelun laadun heikkenemiseen ja henkilökunnan työpaineiden kohtuuttomaan kasvamiseen. Uudella hallituksella olisi nyt tuhannen euron paikka käynnistää julkisen palvelun uudistuksia päämääränä aivan uudenlaiset toimintamallit.

Nyt tarvitaan innovatiivisuutta ja sitä tukevia kokeiluja. Nykyinen ”palvelurakenne” on muodostunut siltä pohjalta, että kansalainen on avuton ja passiivinen olio, jolle pitää tuottaa valmiiksi paketoituja palveluja. Uudempi yhteiskunta-ajattelu sen sijaan korostaa kansalaisissa olevia voimavaroja ja kansalaisten voimaannuttamista.

Palvelujen kehittämisen pääpaino on laitettava ennaltaehkäisevään työhön ja uusiin keinoihin tukea kansalaisia heidän omissa pyrinnöissä kohti parempaa elämää. Kansalaisten vertaistoiminta on myös merkittävä voimavara, jota ei osata vielä käyttää palvelujen tukena. 

Jos lähdemme vaikuttavuudesta ja sovimme, että julkisen palvelun tavoitteena on tuottaa parempaa terveyttä, parempia oppimistuloksia ja suurempaa osallisuutta yhteiskuntaan, niin en epäile ollenkaan, että samat vaikutukset voidaan saada aikaan huomattavasti pienemmillä kustannuksilla. Tämä ei siis perustu karsintaan ja hiostamiseen, vaan julkisen palvelun toimintatapojen innovatiiviseen uudistamiseen.

Osana tätä uudistamista on tietysti tietotekniikan tehokas käyttö ja julkisen hallinnon, kansalaisjärjestöjen ja yritysten tiivistyvä kumppanuus (PPP-kumppanuus).  

Kataisen hallituksen ohjelmaan tuskin voidaan saada viisaampaa tavoitetta kuin uudistaa julkisen hallinnon toimintatapoja. Tätä varten hallitusohjelmaan pitää saada esityksiä rahoittaa sosiaalisia innovaatioita ja innovatiivista, ennakkoluulotonta kokeilutoimintaa.

Palaute: antti@sustainableinnovation.fi


(c) 2007-2011 sustainableinnovation.fi | kestavainnovaatio.fi