the Blog

Kataisen hallitus heikentää kilpailukykyä leikkaamalla tutkimuksesta

lauantai, 18.06.2011 klo 14:19/ Antti Hautamäki

Kataisen hallituksen ohjelma ilmentää omistuista näkemystä kilpailukyvystä. Hallituksen ohjelmassa suurimmat leikkaukset kohdistuvat opetusministeriön hallinnonalaan: leikkauksia tehdään yli 300 miljoonan edestä. Rahaa otetaan yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta ja Suomen Akatemialta. Tämäkään ei riitä, vaan lukioverkostoa supistetaan, ammatillisen koulutuksen tukea vähennetään ja oppisopimuskoulutusta rokotetaan. Sanalla sanoen tässä heikennetään Suomen kilpailukykyä iskemällä sen ytimeen eli tietoon ja osaamiseen.

Rinnastetaan tämä leikkauslinja köyhyyden vastaisiin toimiin. Hallitus siirtää merkittäviä summia vähävaraisille korottamalla erilaisia etuuksia kuten toimeentulotukea. Kaiken kaikkiaan perusturvaa korotetaan 334 miljoonalla eurolla. On selvää, että köyhyyttä vastaan pitää taistella. Mutta onko tämä oikea tapa? 

Loogisesti ottaen on kaksi tapaa taistella köyhyyttä vastaan.  

1)      Luodaan uusia työpaikkoja, alennetaan työllistymisen kynnystä ja vahvistetaan ihmisten elämänhallintaa (voimaantumista)

2)      Suunnataan köyhille rahaa valtion budjetista ja näin kaunistetaan köyhyystilastoja (köyhyyden raja on 60% mediaanitulosta).

 

Hallitus näyttää valinnen tavan kaksi. Mutta vain tapa yksi on pidemmällä aikavälillä toimiva. Ongelmana on, että edellytyksiä tavan 1 mukaiseen toimintaan heikennetään karsimalla opetuksen ja tutkimuksen määrärahoja. Tätä ei kompensoi nuorisotyöttömyyden torjuntaan osoitetut resurssit, jotka ovat toki tarpeen.

Tulonsiirtojen lisääminen saattaa pahentaa myös köyhyysloukkua eli nostaa työllistymisen kynnystä, koska sosiaalituet antavat paremman toimeentulon kuin pienipalkkaiset työt. Tulonsiirtojen lisäämiseen tulee ehdottomasti liittää vahvat kannusteet otaa työtä vastaan.

Hallituksen leikkaukset kohdistuvat myös kuntiin (631  miljoonan euron supistukset kuntien valtionosuuksiin). Tällöin kuntien mahdollisuudet esimerkiksi sosiaalityöhön ja kansalaisten elämänhallinnan tukemiseen heikenevät. Tämäkin vaikeuttaa köyhyyskysymyksen ratkaisua.

Haluan kuitenkin korostaa, että yhteiskunnan polarisaatio on äärimmäisen negatiivinen ilmiö, joka heikentää maan elinvoimaa. Mutta köyhyys ei ole vain rahakysymys vaan enemmän osallisuuskysymys eli kaikilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan ja tuoda siihen panoksensa ja saada tästä toimeentulo.

Mielestäni on aivan selvää, että edessä olevien globaalien haasteiden valossa nyt pitäisi satsata voimakkaasti tietoon ja osaamiseen ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseen kaupallistamalla osaamista. Silloin yrityksemme menestyisivät ja saisimme luotua uusia työpaikkoja ja lisää verotuloja. Tällöin voisimme ratkaista köyhyysongelman kestävällä tavalla. Ja meillä olisi varaa anteliaisiinkin etuuksiin.

En usko, että Kataisen hallituksen linja suhteessa tutkimukseen ja opetukseen kestää.  Mutta  kyllä Siperia opettaa, kuten Esko Aho sanoi ollessaan pääministeri keskellä 90-luvun alun  talouskriisiä. Suurista talousvaikeuksista huolimatta Ahon hallitus päätti tukea tutkimus- ja kehitystoimintaa erillisrahoituksella. Ja tällä oli myönteinen vaikutus myös Nokian nousuun. Joten uskallan toivoa, että Siperia opettaa myös Kataista ja hallitusohjelmaa tarkistetaan piankin.

 

palaute: antti@sustainableinnovation.fi    


(c) 2007-2011 sustainableinnovation.fi | kestavainnovaatio.fi