the Blog

STOP vihapuheelle - vihapuhe uhka demokratialle

sunnuntai, 31.07.2011 klo 23:15/ Antti Hautamäki

Norjan traagiset tapahtumat ja murhamies Breivikin viestit ovat nostaneet vihapuheen problematiikan julkisen keskustelun keskiöön. Breivik on ilmeisesti toiminut yksin, mutta ei ole mielipiteineen yksin. Piirit, joihin Breivik samaistuu, vastustava islamia ja jopa julistavat sodan islamia vastaan. Kyseessä on "antijihad" eli sota islamin pyhää sotaa vastaan.

Breivikin terrori-isku ei kohdistunut suoraan islamilaisiin vaan niihin voimiin, jotka ovat suvaitsevaisia ja hyväksyvät maahanmuuton. Näitä olivat Breivikin mielestä maan hallitus ja sosialidemokraatit, jotka johtavat maata. 

7/22 päivän jälkeen presidentti Martti Ahtisaari kehotti kaikkia demokratian ja suvaitsevaisuuden kannalla olevia valppauteen. Hänen mukaansa ei tulisi suhtautua välinpitämättömästi vihapuheeseen. Vihapuhe on tuomittava ja äärioikeistolaisia ja fundamentalistisia suuntauksia on tarkkailtava ja vastustettava. Jos vihapuheen annetaan valtoimenaan velloa, ääriainekset vahvistuvat ja niistä voi tulla todellinen uhka demokratialle.  

Tässä on taustaa myös sunnuntaina 31.7. Helsingissä järjestetylle mielenosoitukselle. Se oli demokraattisten voimien jyrkkä EI vihapuheelle ja ääriliikkeille.  

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on pakkoraossa tuominnut vihapuheen yleisellä tasolla, mutta hän ei halua tuomita eräiden kannattajiensa vihapuhetta. Soini painottaa, että maahanmuuton ongelmista on saatava demokraattisessa yhteiskunnassa puhua ilman että tulee tuomituksi rasistiksi. Tässä Soini vetoaa taitavasti sananvapauteen.    

Sananvapaus ja vihapuhe  

Kysymys sananvapauden ja vihapuheen suhteista on erittäin tärkeä ja monimutkainen. Demokratiassa ei tulisi tarpeettomasti rajoittaa puhevapautta. Tiedämme että rajoittaminen johtaa helposti sensuuriin ja vallan väärinkäytöksiin. Kaikki diktatuurit rajoittavat sanavapautta.  

Toisaalta kiihottaminen toisia ihmisryhmiä vastaan rodun, ihonvärin, uskonnon, terveyden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun sellaisen perusteella on aivan ehdottomasti demokratian arvojen vastaista. Useissa maissa kiihottaminen on rangaistava teko, viharikos, siis kriminalisoitua. Tähän vedoten voidaan vihapuhetta tietysti kitkeä, vaikka rajanveto kärjekkäiden mielipiteiden ja vihapuheen välillä on hankalaa. 

Onko vihapuheen kieltäminen ja sananvapaus yhteen sovitettavissa. Näin voidaan ainakin argumentoida John Rawalsin oikeudenmukaisuusteorian perusteella.

Kirjassaan Oikeudenmukaisuusteoria (A Theory of Justice, 1971) Rawls esittää teoriansa oikeudenmukaisuudesta reiluutena. Sen ytimenä on teesi jokaisen ihmisen yhtäläisistä oikeuksista ja vapauksista ja teesi sosiaalisten ja taloudellisten erojen hyväksymisestä vain jos ne liittyvät kaikille avoimiin tehtäviin ja vain jos ne hyödyttävät eniten kaikkein huono-osaisimpia. Tässä on siis yhdistetty liberalismi ja oikeudenmukaisuus. 

Rawlsin teoria sai aikaan vilkkaan keskustelun yhteiskuntafilosofiasta. Teoria sai osakseen myös kritiikkiä ja Rawls alkoi muuttaa teoriaansa filosofisesta opista poliittiseksi teoriaksi. Kirjassaan Political Liberalism vuodelta 1993 hän esittää hyvin kiinnostavan teorian poliittisen liberalismin olemuksesta. Sen lähtökohtana on että nykyaikaisessa yhteiskunnassa on useita erilaisia oppeja yhteiskunnan järjestämisen perusteista. Vallitsee siis pluralismi. Yhteiskunta ei voi järjestää olojaan jos siellä on täysin irrationaalisia ja toisten oikeuksia rajoittamaan pyrkiviä oppeja. Sen takia tarvitaan järkevän pluralismin olettamusta.

Järkevässä pluralismissa on voi olla hyvin erilaisia käsityksiä yhteiskunnasta: utilitaristisia, kommunitaristisia, uskonnollisia, kantilaisia tms. Niitä ei voida sovittaa yhteen, mutta jos ja kun niissä on yhteisiä käsityksiä oikeuksista ja yhteiskunnan instituutioiden rakentamisesta, niin liberaali yhteiskunta voidaan rakentaa.  Rawls analysoi Political liberalism kirjassaan myös perinteisiä uskonnollisia käsityksiä. Hänen mukaansa keskiaikaiselle kristinuskolle oli ominaista: 

  • Kirkon autoritatiivisuus ja absoluuttinen valta
  • Pelastusoppi, joka sitoi ikuisen elämän siihen että uskoo kirkon opetuksen mukaan
  • Ekspansiivisuus eli opin soveltuminen (ja levittäminen) koko maailmaan 

Nämä piirteet tekivät keskiaikaisesta uskonnollisuudesta suvaitsemattoman liikkeen, joka ei hyväksynyt aitoa pluralismia.  

 

Vihapuhe ja Rawls

Rawlsin liberalismissa hyväksytään pluralismi ja sallitaan erilaisten mielipiteiden esittäminen. Ainoa ehto on, että nämä erilaiset käsitykset voivat sopia demokraattisen yhteiskunnan pelisäännöistä ja instituutioiden rakentamisen periaatteista (vapauksista ja oikeuksista). Sellaiset käsitykset, jotka kieltäytyvät noudattamasta yhteisiä pelisääntöjä eivätkä hvyäksy erilaisia mieleipiteitä,  täytyy demokratian puolustamiseksi torjua. Niihin ei pluralismi enää yllä.

 

Vihapuheen ongelmana Rawlsin teorian kannalta on, että se esiintyy absoluuttisen totuuden vaatein ja haluaa sulkea muunlaisia käsityksiä edustavat yhteiskunnan ulkopuolelle. Kaikki ääriliikkeet ovat fundamentalistisia ja ne haluavat yhteiskunnan jossa muilla mielipiteillä ei ole mitään sijaa. Vihapuheen johdonmukainen seuraus on demokratian kieltäminen ja toisinajattelijoiden likvidointi. Jos tällainen vihapuhe vahvistaa fundamentalistisia liikkeitä ja ne saavat poliittista vaikutusvaltaa, niin demokraattinen yhteiskunta on todella uhattuna.

 

STOP vihapuheelle on tämän hetken tärkeimpiä teesejä. On puolustettava ihmisoikeuksia ja demokratiaa, niin kauan kuin se vielä on mahdollista. Jos vihapuhe saa vallan, olemme kaikki hukassa. Meidän on muistettava että Hitler sai demokraattisesti vallan ja sen saatuaan ryhtyi likvidoimaan juutalaisia ja toisinajattelijoita.

 

PS 5.8.2011 No alkoihan se presidentti Tarja Halonenkin ottaa vihdoin kantaa vihapuhetta vastaan, kuten kävi ilmi tämän päivän Hesarista.

 

Palaute: antti@sustainableinnovation.fi    


(c) 2007-2011 sustainableinnovation.fi | kestavainnovaatio.fi