the Blog

Miten kehittäisin Jyväskylän yliopistoa

sunnuntai, 16.10.2011 klo 13:04/ Antti Hautamäki

 Jyväskylän yliopistossa vaihtuu rehtori kesällä 2012. Nykyinen rehtori Aino Sallinen on maamme näkyvimpiä ja vaikutusvaltaisimpia rehtoreita. Hänen pitkällä kaudellaan Jyväskylän yliopistosta on tullut kansainvälisesti arvostettu monipuolinen tiedeyliopisto, jonka vahvuuksia ovat luonnon- ja ihmistieteet. Ajattelin esittää oman näkemykseni Jyväskylän yliopiston kehittämisestä – ihan vain huvin vuoksi ja hakijoiden tueksi. Rehtoriksi pyrkivät (lista lisätty 17.10. hakuajan päätyttyä):

Kauppatieteiden tohtori Kimmo Alajoutsijärvi, markkinoinnin professori, Jyväskylän yliopisto.
• Filosofian tohtori Petri Karonen, Suomen historian professori ja humanistisen tiedekunnan dekaani, Jyväskylän yliopisto.
• Oikeustieteen tohtori Jukka Kekkonen, oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori ja yliopiston hallituksen jäsen, Helsingin yliopisto.
• Kauppatieteiden tohtori Kalle Lyytinen, tietojärjestelmätieteen professori, Case Western Reserve University, (Cleveland, Ohio) ja tietojenkäsittelyopin professori (osa-aikainen), Jyväskylän yliopisto.
• Tekniikan tohtori Matti Manninen, soveltavan fysiikan professori ja vararehtori, Jyväskylän yliopisto.
• Farmasian tohtori Jukka Mönkkönen, biofarmasian professori ja terveystieteiden tiedekunnan dekaani, Itä-Suomen yliopisto.
• Filosofian tohtori Pekka Neittaanmäki, tietotekniikan professori ja informaatioteknologian tiedekunnan dekaani, Jyväskylän yliopisto.
• Filosofian tohtori Timo Tiihonen, tietotekniikan professori, Jyväskylän yliopisto.
• Kasvatustieteiden tohtori Jouni Välijärvi, professori, koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, Jyväskylän yliopisto

 

Jyväskylän yliopistolla on hyvät lähtökohdat

 Jyväskylän yliopistossa on opiskelijoita 15.000 ja henkilöstä 2.600. Vuosibudjetti on yli 200 miljoonaa euroa. Yliopiston painoaloja ovat yliopiston uuden strategian Laatua ja liikettä mukaan

  1. luonnon perusilmiöt ja aineen rakenne
  2. koulutus, oppiminen ja tulevaisuuden opetustyö
  3. kielet, kulttuuri ja yhteiskunnalliset muutosprosessit
  4. liikunta ja hyvinvointi
  5. ihmisläheinen teknologia

 

Mainittakoon, että yliopisto on maamme johtava koulutuksen asiantuntija, opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutusviejä. Liikunta- ja terveystieteiden kokonaisuus on Suomessa ainutlaatuinen.Jyväskylän yliopistossa on vahvaa teknologista tutkimusta useilla aloilla: kiihdytinpohjainen teknologia, nano- ja paperinvalmistusteknologia, tieto- ja viestintäteknologia, hyvinvointi-, liikunta- ja terveysteknologia, opetusteknologia ja musiikkiteknologia. Jyväskylän yliopistossa on kahdeksan Suomen Akatemian nimeämää huippuyksikköä (vuoteen 2011).

Uusia huippuyksikköjä (2012-2017) on kolme: ydin ja kiihdytinfysiikan ryhmä, biologisen vuorovaikutuksen tutkimusryhmä ja Yhteiskunnan historia: kontekstuaalinen analyysi suomalaisen yhteiskunnan rakenteista ja identiteeteistä 1400-2000.  

Yliopiston kehittämisen lähtökohdat ovat siis erinomaiset!  

 

Kehittämiskohteita

  

Kansainväliseen kärkeen pyrkiminen

Kilpailu yliopistojen kansainvälisillä markkinoilla kiihtyy jatkuvasti. Tämä vaikuttaa erityisesti lahjakkaimpien opiskelijoiden ja tutkijoiden hakeutumiseen: yliopiston tulee tarjota erinomaiset opiskelu- ja tutkimusolosuhteet ollakseen vetovoimainen. Vielä tärkeämpää on nousta joillakin tutkimusalueilla kansainväliseen kärkeen tai eturintamaan. Tämä ei tarkoita absoluuttista etumatkaa vaan kuulumista niihin verkostoihin, joissa ovat tutkimuksen kärkitutkijat ja joissa tieteen edistysaskeleet ja läpimurrot ovat syntymässä.  

Jyväskylän voimavarat eivät riitä monen kärkialan ylläpitämiseen, siksi on tehtävä valintoja ja keskitettävä voimavaroja korkeatasoisimpiin ryhmiin. Samalla on kriittisesti arvioitava kaikkia yliopiston tutkimusaloja ja tutkimusryhmiä ja vähitellen luovuttava heikoissa kantimissa olevista aineista ja professuureista.  

OKM on valmis tukemaan yliopistojen päätöksiä voimiensa keskittämisestä ja erikoistumisesta. On odotettavissa, että fokusoitumisen tukemiseen on saatavissa OKM:n strategista rahoitusta. OKM:n ja kaikkien yliopistojen keskinäisillä sopimusmenettelyillä on turvattava se, että kokonaisuutena Suomen yliopistoissa ovat edustettuina kaikki merkittävät tutkimusalueet. Työnjaon ja keskittämisen keinoin on pyrittävä siihen, että jokaisella tutkimusalueella on riittävät resurssit ja riittävän suuret tutkimusryhmät. 

Linjaus: Jyväskylän yliopistossa käydään kriittissti läpi kaikki tutkimusalueet ja valitaan kansainvälisen kotimaisen arvioinnin perusteella keskittymisalueet ja lopetetaan tutkimukset, jolla ei ole menestymisen mahdollisuuksia. Valituille aloille tarjotaan kansainvälistä tasoa olevat työskentelyolosuhteet ja riittävän vahvat resurssit. 

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus yliopiston missioon

Yliopiston kolmas tehtävä edellyttää tiivistyvää vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Erityisesti Jyväskylän yliopiston pitää tukea Jyväskylän kaupunkiseudun ja laajemmin koko Keski-Suomen maakunnan menestystä. Globaali talous murtaa vanhoja rakenteita eikä perinteisellä teollisuudella ole Suomessa enää entisenlaista merkitystä. Kehitys kulkee kohti palvelutaloutta, jossa 70-80% työpaikoista ja viennistä liittyy palveluihin. Samaan aikaan luonnonvaratalouden merkitys lisääntyy ja erityisesti luonnonvarojen jalostuksesta tulee kilpailuvaltti.

Globaali kilpailu käydään innovaatioilla eli uusilla tuotteilla ja palveluilla, ei niinkään tuottavuudella. Tässä mielessä yliopiston tulisi tarjota työkaluja yrityksille tehostaa innovaatiotoimintaansa (innovation management). 

Jyväskylän yliopiston on kyettävä vaikuttamaan Keski-Suomen uudistumiseen ja menestykseen erityisesti tehostamalla tutkimuslöydöstensä kaupallistamista ja tiivistämällä yhteistyötä alueen yritysten ja muiden t&k&i-toimijoiden kanssa (ammattikorkeakoulu, VTT, JYKES, ELY-keskus, KS-liitto, Jyväskylän kaupunki ja koko kaupunkiseutu, Kauppakamari, Yrittäjät jne.).  

Jyväskylän yliopistossa on luotu uusia malleja innovaatiokeskittymän ja sen perustana olevan innovaatioiden ekosysteemin kehittämiseksi. Niiden mukaan innovaatiokeskittymässä on tehtävä painopistevalintoja, joita kaikkien alueen t&k&i-toimijoiden tulisi tukea. Esimerkiksi jos bioenergiasta tulee alueen erikoistumiskohde, on yliopiston panostettava tämän alueen tutkimukseen ja tehostettava yhteistyötä alan yritysten kanssa.  

Keski-Suomen haasteena on osaamisperustaisten kasvuyritysten vähäisyys. Yliopisto voi vaikuttaa tähän monilla tavoilla: tarjoamalla entistä enemmän opetusta yrittäjyydestä ja liiketoiminnasta, panostamalla kasvuyrittäjyysproblematiikkaan ja antamalla kaikille yliopiston opiskelijoille ja tutkijoille perusvalmiudet yrittäjyydestä. Tutkimus- ja innovaatiopalvelut on hiottava huippukuntoon (tätä palvelee juuri alkanut Tekesin osittain rahoittama innovaatiokyvykkyyksien kehittämisohjelma – IKK).  

Samaan aikaan kun yliopiston tulee keskittää tutkimuksensa voimavaroja kansainvälisesti vahvoille aloille, yliopiston tulee omaksua yrittäjyysyliopiston toimintamalli. Yrittäjyysyliopisto on tehokas kaupallistamaan löydöksiään, toimii läheisessä vuorovaikutuksessa yritysten kanssa ja hyväksyy yrittäjyyden tai yrityksissä toimimisen tutkijan urakehityksen yhtenä, kannustettavana vaihtoehtona. 

Linjaus: Jyväskylän yliopisto kehittyy yrittäjyysyliopistona, toimii aktiivisena osapuolena paikallisessa innovaatioiden ekosysteemissä ja panostaa Keski-Suomen innovaatiokeskittymän erikoistumisalueisiin. 

   

Yliopiston johtaminen on tasapainoilua tutkimuksen johtamisen ja konsernijohtamisen välillä

Yliopiston johtaminen on muuttunut viimeisten vuosien aikana. Uusi yliopistolaki toi ulkopuoliset jäsenet yliopistojen hallituksiin ja rehtorin asemaa vahvistettiin. Yliopistot muistuttavat monessa suhteessa konserneja esikuntineen ja hierarkkisine valta- ja delegointisuhteineen. Yliopisto voi myös perustaa ja rahoittaa yrityksiä. Tämä malli tehostaa yliopiston uudistumista ja antaa enemmän mahdollisuuksia toimia strategisesti. Tähän perustuvaa johtamistapaa on kehitettävä avoimesti ja määrätietoisesti. 

Yliopiston menestys on kuitenkin vain osittain kiinni taloudellisista voimavaroista. Kaikkein merkittävin menestystekijä on henkilökunta. Erityisesti tieteen eturintamaan pääsevät vain ne tutkijat, joille tutkimus on henkilökohtainen intohimo ja joiden osaaminen on huipputasolla. Tiede ei kuitenkaan ole enää yksilösuorituksia, vaan läpimurrot tehdään lähes poikkeuksetta intensiivisissä tiimeissä ja kansainvälisissä verkostoissa. Tieteen johtaminen on tämän takia huipputiimien hienovaraista kannustamista.

 Yliopiston johto ei voi tietää tutkimusryhmiä paremmin mitä ovat tutkimuksen sisällölliset haasteet ja organisatoriset haasteet. Tämän takia rehtorin on kehitettävä avointa dialogia tutkijoiden kanssa. Erilaiset muodolliset ja epämuodolliset foorumit ovat tärkeitä yhteisen näkemyksen ja arvomaalilan rakentamiseksi. Myös tutkijoiden valmiuksia johtaa tutkimusryhmiä ja hakea partnereita ja rahoitusta tulee parantaa. 

Merkittävä osa yliopiston henkilökunnasta on muuta kuin tutkimus- ja opetushenkilökuntaa. Tämän henkilöstön roolit on tarkkaan mietittävä. Yliopisto tarvitsee selkeästi ”konserniesikunnan”, johon kuuluu ns. rehtoraatti ja joka vastaa yliopiston ulkosuhteista ja yliopiston strategisesta kehittämisestä ja johtamisesta. Lisäksi tarvitaan huomattava määrä sisäisiä palveluita (taloushallinto, tietohallinto, tilahallinto, työterveyspalvelut jne.).

Näiden palveluyksiköiden palvelukykyä tulee voimakkaasti kehittää, niin että palvelun asiakas eli tutkijat, opettajat, laitokset ja tiedekunnat onnistuvat tehtävissään. 

Jyväskylän yliopiston Student life ja Academic life –ohjelmia on määrätietoisesti kehitettävä, niin että kaikki yliopistoyhteisön jäsenet viihtyvät, innostuvat ja saavat tarvittavan tuen elämänhallintaansa.  

Linjaus: yliopiston kykyä johtaa muutoksia tulee vahvistaa kehittämällä konsernijohtamista samalla kun tutkijan ääntä on kuultava entistä herkemmin avoimen dialogin keinoin. Yliopiston sisäisiä palveluja tulee kehittää asiakaslähtöisesti. Koko yliopistoyhteisön hyvinvoinnin tulee olla johdon erityisen huomion kohteena.

   

Aktiiviset yhteiskuntasuhteet yliopistojen aseman parantamiseksi

 

Yliopistojen taloudellinen tilanne tulee olemaan lähivuosina haastava. Yliopistojen pyrkimys nostaa ulkoinen rahoitus 40 %:iin on välttämättömyys. Vain tätä kautta yliopistot voivat vahvistaa autonomiaansa. Samaan aikaan yliopistojen on käytävä aktiiviseen vuoropuheluun päätöksentekijöiden ja median kanssa.

Keskustelu tieteestä on jäänyt muiden ajankohtaisten keskustelujen jalkoihin. Innovaatiopolitiikka dominoi ja siinä tutkimuksen rooli nähdään liiaksi vain osaamispohjan turvaajana. Yliopistojen rooli koko yhteiskunnan kehittäjänä ja yritystoiminnan tutkijana on paljon moninaisempi kuin innovaatiopolitiikassa oletetaan.

Yliopistojen on itse puhuttava puolestaan ja tuotava esiin oma vaikuttavuutensa ja merkityksensä. Julkisen keskustelun ja suorien kontaktien kautta päätöksentekijöihin on turvattava yliopistoille riittävä pitkäjänteinen perusrahoitus, samalla kun ulkoista rahoitusta lisätään.

Linjaus: Jyväskylän yliopiston on oltava aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja verkotuttava kaikkien paikallisten ja kansallisten t&k&i-toimijoiden ja päätöksentekijöiden kanssa. 

   

Lisää ajatuksiani yliopiston kehittämisestä seuraavista julkaisuista

Hautamäki Antti (toim.)(2011): Teollisuus verkottunessa innovaatiotaloudessa. Esimerkkinä Keski-Suomen konepajateollisuus. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 

Hautamäki Antti ja Oksanen Kaisa (toim.)(2011): Yliopisto palveluinnovaatioiden kehittäjänä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 

Hautamäki Antti (2010): Sustainable Innovation, A New Age of Innovation and Finland’s Innovation policy. Sitran raportteja 87.  

Hautamäki Antti, Heikkinen Juho, Neittaanmäki Liisa ja Neittaanmäki Pekka (2010): Uudistumalla menestykseen, Yritysten koulutus- ja kehittämistarpeet selä innovaatiotoiminta Keski-Suomessa. Agora Center, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä. 

Hautamäki Antti: ”Kiista uudesta yliopistosta – teknokratiaa vai vapautta”, Tieteessä tapahtuu, 6/2010, s. 47-49. 

Vasara Pertti, Hautamäki Antti, Katja Bergroth, Hannele Lehtinen, Pia Nilsson, Laura Peuhkuri (2009): Suuri siirtymä, Uusia lähestymistapoja tietämysverkostojen kehittämiseen. Sitran raportteja 79. Helsinki. 

Hautamäki Antti: ”Yliopiston itsehallinnon ytimenä on tutkimuksen vapaus”, Pääkirjoitus, Tieteessä tapahtuu  4-5/2009, s. 1-2.

Hautamäki Antti: ”Yliopistojen autonomia ja yhteiskunnan tieteelle asettamat tavoitteet eivät ole ristiriidassa”, Tieteessä tapahtuu  7/2009, s. 45-46. 

Hautamäki Antti (2008): Kestävä Innovointi, Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä. Sitran raportteja 76. Helsinki. 

Kaukonen Erkki, Kaivo-oja Jari, Hautamäki Antti (2007): Innovaatiomedia, Journalismi tulevaisuuden tekijänä. Helsinki: Palmenia. 

Hautamäki Antti (2007): Innovaatioiden ekosysteemi ja Helsingin seutu, Maailmanluokan innovaatioekologian rakentamisen lähtökohtia. Tutkimuskatsauksia 1/2007. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. 

Hautamäki Antti (2006):”Yliopistot uudessa innovaatioekologiassa”, teoksessa Itkonen Maija (toim.), Matkalla innovaatioyliopistoon – Tieteidenvälisen yhteistyön mahdollisuuksia luotaamassa. Teknillinen korkeakoulu ja Teknologiateollisuus ry, Helsinki 2006, 38-39.   

 

Palaute: antti@sustainableinnovation.fi


(c) 2007-2011 sustainableinnovation.fi | kestavainnovaatio.fi