the Blog

World Design Capital - esinemuotoilusta design-ajatteluun

lauantai, 01.09.2012 klo 21:48/ Antti Hautamäki

World Design Capital (WDC) -vuosi on näkynyt Pääkaupunkiseudulla lukuisissa julisteissa, näyttelyissä ja tapahtumissa. Design-museon ja rakennustaiteen museon väliin rakennettu Paviljonki on ollut monien kiinnostavien tapahtumien näyttämönä. Amos Andersson museo ja Kiasma ovat kantaneet kortensa kekoon ja tarjoavat näyttelyjä, joissa yhdistetään taidetta ja designia. Vaikka WDC-vuosi vielä jatkuu, on aika arvioida vuoden antia. Kiinnitän huomiota esinemuotoiluun mutta myös designin laajempaan kontekstiin ongelmien ratkaisijana.

 

Mitä muotoiluna tarjotaan?

 

Design eliitin erottautumiskeinona

 

Ei voi välttyä vaikutelmalta, että yhä edelleen designia tehdään tunnetuksi esinemuotoiluna. Tämä on tietysti helpoin tapa kertoa, mitä design on. Kärjistäen tämän design-esinemuotoiluna konseptin mukaan design tarkoittaa hieman erikoisennäköisiä ja tavallista kalliimpia kulutustuotteita. Olkoon nyt vaikka tyyppiesimerkkinä Alessin kuuluisa Anna G korkkiruuvi, joka maksaa noin 40 euroa. Tällaiset esineet ovat esteettisesti kiinnostavia - lähes taideteoksia. Tällaiset esineet ovat liian kalliita suurimmalle osalle ihmisiä, jotka ostavat tarve-esineitä ja ovat valmiita maksamaan vain esineen funktionaalisuudesta.

 

Tässä on kyseessä designin elitistinen malli. Tätä mallia uusinnetaan päivittäin sanomalehdissä ja magasiineissa. Esimerkiksi Louis Vuittonin kalliita laukkuja mainostetaan yhtä hyvin Helsingin sanomien kuukausiliitteessä kuin Newsweekissä. Hintaa nostetaan panostamalla suuria summia brändin rakentamiseen.

 

Design hunajana

 

Designilla on toinen vähemmän elitistinen malli, jota edustakoon Ikea. Idean tuotteet ovat  trendikkäitä mutta halpoja. Usein tuotteet ovat kopioita kalliista design tuotteista, mutta hinnat on painettu alas hyödyntämällä globaalin talouden halpatuotantoa (jota muuten hyödyntävät myös kalliit merkkituotteet). Ikean tuotteet ovat kuitenkin laadultaan heikkoja. Sohvat lerpsahtavat vuodessa, jalkalamppujen kiinnitykset pettävät ja halvat vietnamissa tehdyt matot ripsaantuvat ensimmäisessä imuroinnissa. Toki joukossa on hyviäkin tuotteita. Tässä design on tekijä jolla erotutaan muista halpatuotteista ja lisätään myyntiä. Samaa strategiaa käyttävät monet vaatetusketjut. Tässä on kyseessä design erottautumistekijänä. Design on eräänlainen hunaja, joka vetää asiakkaita puoleensa.

 

 

Kohti kestävämpää designia

 

Olen huolissani siitä, että WDC-vuosi ei onnistu murtamaan tätä kapeaa käsitystä designista elitisminä tai massojen trendinä. Design yhdistetään aivan liian helposti myynnin edistämiseen. Silloin se nähdään tuotteen (huomio)arvoa nostavana lisäpiirteenä, joka erottaa tuotteen kilpailijoista tai antaa madollisuuden nostaa hintaa. Tämä on kuitenkin aivan liian kapea näkökulma esinemuotoiluun.  

 

Design hyvin suunniteltuina tuotteina

 

Design voi olla jotain, joka on hyvää ja edullista. Erottelen tässä kaksi tähän liittyvää konseptia: designia kaikille ja design laatuna

 

Design for all

 

Suomalaisen designin kultakaudella 50-luvulla designin ajateltiin kuuluvan kaikille. Haluttiin tehdä hyvän näköisiä käyttöesineitä teollisesti, jotta niiden hinta saataisiin kaikkien kukkarolle sopivaksi. Kaj Frank suunnitteli Wärtsilälle (myöhemmin Hackman  - Iittala) hienoja astioita, joilla suomalaisia koteja ilahdutettiin sodan ankeiden vuosien jälkeen. Nämä esineet ovat edelleen miellyttäviä ja tuotannossakin.

 

Design laatuna

 

Pitkin kesää Vepsäläinen on mainostanut Helsingin sanomissa kalliita design huonekaluja vedoten niiden kestävyyteen. Mainosten mukaan design esineet kestävät sukupolvelta toiselle, joten niihin kannattaa sijoittaa. Samanlaisia argumentteja käytetään Artekin huonekaluista. Omasta kokemuksesta voin todistaa, että Artekin huonekalut kulkevat isältä pojalle, me kun käytämme edelleen samoja ruokapöydän tuoleja, joilla istuin pikkupoikana. Tässä tulee esiin design hyvänä ja kestävänä suunnitteluna, johon kuuluu miellyttävä ulkonäkö mutta myös hyvät materiaalit ja erinomainen funktionaalisuus.

 

Design laatuna -konseptia valaisi erinomaisesti Stockmannin Argos hallissa järjestetty (31.8.-16.9.2012) 24 arjen sankaria näyttely. Siinä 24 muotoilijaa tai muotoilijaparia olivat valinneet jokainen yhden esineen, joka tekee heidän arjestaan paremman, mukavamman ja helpomman ja joita ilman on paha olla. Tässä muutama esimerkki:

 

Polkupyörä

Hakaneula

Mortteli

Lion-aterimet

iPad

Rukka-sadetakki

Huopatossut

Rullamitta

Fiskars-juustohöylä

Sarpanevan pata

 

Laadi oma listasi!

 

 

Design haastavien ongelmien ratkaisijana

 

Edellä käsitelty design laatuna johdattaa laajempaan viitekehykseen. Viimeisten 5-10 vuoden aikana on alkanut kehittyä design-ajatteluksi kutsuttu suunnittelufilosofia. Designin lähtökohtana on ollut teollinen muotoilu (Bauhaus ym.), jossa pyrittiin yhdistämään muoto ja funktio. Sana design tarkoittaa esimerkiksi englanninkielessä yleensä suunnittelua. Vähitellen alettiin kiinnittämään entistä enemmän huomiota esineiden/tuotteiden ulkonäköön. Tätä trendiä voimisti kansainvälistyvä talous, jossa kilpailu kiristyi ja tuotteiden erottaminen kilpailevista tuotteista muodostui elonjäämisen ehdoksi. Brändien rakentaminen oli keino saada kuluttajien mielenkiinto suuntautumaan brandin alla oleviin tuotteita kohti. Brandin ylläpito edellytti tiettyjä tunnistettavia piirteitä mutta myös hyvää kokemusta tuotteista. Vaikka globaalien brandien tekeminen on yleensä kallista, pelkällä rahalla ei brändiä synny. Ja toisaalta jos tuotteet kiinnostavat, kiinnostus synnyttää brändin, kuten Angry Birdsin hämmästyttävä suosio osoittaa.

 

Toinen kiinnostava kehityskulku liittyy käyttäjän roolin tiedostamiseen. Mitä enemmän tuotteita on markkinoilla, sitä merkittävämpää on, mitä kuluttajat ja käyttäjät ajattelevat tuotteesta. Kysymys ei ole vain mielikuvista vaan myös todellisista käyttökokemuksista. Tätä kautta käytettävyys ja käyttökokemus nousevat muotoilun keskiöön. Usein viitataan Applen menestykseen esimerkkinä käyttökokemuksen merkityksestä.

 

Viimeisenä kehityskulkuna on designin ulottaminen palveluihin. Yhdysvaltalainen esinemuotoilussa menestynyt IDEO design-toimisto alkoi saada 2000-luvulla kasvavasti toimeksiantoja palveluorganisaatioilta (sairaaloilta, kouluilta, virastoilta, palveluyrityksiltä). Osoittautui, että designin piirissä kehitetyt käsitteet ja menetelmät olivat hyödyllisiä myös palvelujen suunnittelussa.

 

Aika kypsyi vetää lankoja yhteen ja muodostaa yleisempi muotoilukonsepti, jota alettiin kutsua design-ajatteluksi (design thinking). Sen keskeisiksi elementeiksi tulivat mm kokemuksen muotoilu, prototyyppien tekeminen, käyttäjien ottaminen mukaan suunnitteluun, tarinan kertominen jne.

 

Mutta vielä merkittävämpää on haastavien ongelmien ratkaisemisen ottaminen design-ajattelun tavoitteeksi. Haastavat ongelmat nousevat esiin kaikissa merkittävissä design-ajattelun esityksissä (Tim Brown, Roger Martin, Roberto Verganti jne.). Haastavat ongelmat (wicked problems) viittaavat monimutkaisiin haasteisiin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja. Sellaisia ovat esimerkiksi maailman ruokatuotantoon ja jakeluun liittyvät tai uusiin energiamuotoihin liittyvät haasteet.

 

Design-ajattelu voidaan ja pitääkin ottaa myös konkreettisempana metodologiana, jolla kyetään tuottamaan toimivia ratkaisuja arjen ongelmiin ja tarpeisiin. Tim Brown pitää design-ajattelua menetelmänä, jonka tuottamat ratkaisut ovat taloudellisesti kannattavia (viability), toiminnallisesti menestyksellisiä (feasibility) ja haluttavia (desirability). Tim Brown korostaa myös design-ajattelun ihmiskeskeisyyttä: ratkaisut vastaavat ihmisten tarpeita ja edistävät hyvää elämää. 

 

Design-ajattelu ja kestävät innovaatiot

 

Olen monessa kirjassani kehitellyt kestävän innovaation ideaa. Siinä otetaan huomioon innovaatioiden pitkäaikaiset yhteiskunnalliset, taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset. Olen myös kehitellyt kestävän hyvinvoinnin käsitettä, jossa hyvinvointi ilmaistaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kolmella ulottuvuudessa, jotka  ovat kestävä taloudenpito, elämänlaatu ja tasapainoinen luontosuhde. Itse pidän design-ajattelua kestävien innovaatioiden tuottamisen metodologiana.

 

 

World Design Capital ja design-ajattelu

 

WDC-vuoden sivustolla sanotaan:

"Yksittäisille muotoilusaavutuksille on olemassa lukuisia palkintoja, mutta nimitys maailman designpääkaupungiksi (World Design Capital, WDC) on ainutlaatuinen, koska se painottaa designin laajempaa merkitystä kaupunkiympäristölle, taloudelle ja asukkaille."

 

Aloitin pohtimalla WDC-vuoden antamaa kuvaa designista. Itse WDC-hakemus oli erinomaisesti tehty ja siinä korostuivat designin laajemmat ulottuvuudet. Peruskysymykseni on, onko vuoden aikana kyetty torjumaan eliitin leimaa designista. Pahimmillaan ihmisten käsitys designista eliitin erottautumiskeinona on äärimmäisen haitallinen. Paljonkaan parempaan ei päästä pitämällä designia vain hunajana, joka vetää ostajia kauniilla ulkomuodolla kiinnittämättä huomiota laatuun. Tällaiset käsitykset ovat todella syvällä ja niiden muuttamiseksi on tehtävät töitä. Design-vuoden tapahtumat ovat pyrkineet korostamaan designia hyvänä suunnitteluna, joka ottaa huomioon laadun ja käytettävyyden vaatimukset.

 

Itse pidän kuitenkin WDC-vuoden varsinaisena ongelmana designin yhdistämistä esinesuunnitteluun - fyysisiin tuotteisiin. Aivan liian vähän on kyetty tuomaan esiin design-ajattelua ja sen merkitystä haastavien ongelmien ratkaisemiselle. Jotta tähän päästäisiin, pitäisi nostaa esiin voimakkaammin palvelu- ja ympäristömuotoilua.

Esimerkkejä voisivat olla

 

  • Design vanhustenhuollossa ja vanhainkodeissa
  • Design lasten päiväkodeissa
  • Design peruskoulussa
  • Design kaupunginosien suunnittelussa
  • Design nuorisotoimessa
  • Design liikunnassa
  • Design johtamisessa
  • Design kunnallispolitiikassa

 

Näissä pitäisi aina kysyä:

 

Mitä haastavia ongelmia ollaan ratkaisemassa

Mitkä ovat ihmisten kannalta parhaita ratkaisuja

Miten asiakkaat, käyttäjät ja kuntalaiset saadaan mukaan

Minkälaisilla prototyypeillä ratkaisuja voitaisiin etsiä ja testata

Minkälaisia kokemuksia syntyy tai halutaan synnyttää

Mitä tarinoita asioihin liittyy

Edistääkö ratkaisu kestävää hyvinvointia

Jne.

 

Vuoden aikana on toteutettu monia kiinnostavia palvelumuotoiluunkin liittyvää hanketta. Nyt kun World Design Capital -vuotta on vielä jäljellä 4 kuukautta, meidän pitää pyrkiä siitä, että pääkaupunkilaiset ymmärtävät että

 

Design on tarkoitettu kaikille, ei vain eliitille

Design ei ole ulkokuorta vaan laatua ja käytettävyyttä

Designia käytetään myös palvelujen ja ympäristön muotoiluun

Design on keino tuottaa ihmiskeskeisiä ratkaisuja haastaviin ongelmiin.

 

Jos onnistumme tässä, suomalainen design saa uutta energiaa ja uskottavuutta, jota se tarvitsee voidakseen hoitaa missionsa voitokkaasti globaalissa maailmassa. Isona haaveena minulla on, että Suomi voisi erottua maailmalla ratkaisujen tuottajana haastaviin ongelmiin. Tässä designilla on merkittävä rooli. 

 

Palaute: antti@sustainableinnovation.fi

 

 

 

 


(c) 2007-2011 sustainableinnovation.fi | kestavainnovaatio.fi